Savitaipale: Daniel Europaeus

Kalevalan päivä, Savitaipale. Savitaipaleen oma poika, David Emmanuel Daniel Europaeus (1820-84), on noussut viime aikoina parrasvaloihin kantaesityksensä tänä iltana saaneen Europaeus-näytelmän vuoksi. Herran nimi ei liene järin tuttu, mutta tämä runonkerääjä, kielentutkija, muinaistieteilijä ja toimittaja on ajankohtainen erityisesti tänään, liittyyhän hänen varhaisen uransa työ nimen omaan Kalevalaan.

D.E.D. Europaeus sai vuonna 1985 Savitaipaleen kunnalta kunnianosoituksena nimikkoaukion aivan kauniin kivikirkon liepeiltä. Aukio ei ehkä niinkään silmää säväytä - se on lähinnä parkkipaikka - mutta onhan sen laidalla sentään graniittimuistomerkki. Aukion laatassa mainitaan erityisesti Kalevalan Kullervo-runot. Europaeus opiskeli yliopistossa suomea, avusti Elias Lönnrotia sanakirjatyössä ja innostui myös runonkeruusta niin, että teki peräti seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan vuosina 1845-54.

Kotihinsa muut menevät / majoillensa matkoavat / 
Mull' on korvessa kotini / kankahalla kartanoni
Tuulessa tulisijani / satehessa saunan löyly
Kalevalan runosta 34 - Kullervo

Europaeuksen muistomerkkiin on kirjattu lyhyt ote Kalevalasta. Kalevala-yhteyden lisäksi on toinenkin syy pysähtyä tähän: aamun Etelä-Saimaa-lehdessä hänestä näytelmän tehnyt Juha Hurme kertoi Europaeuksen kulkeneen ahkerasti jalkaisin. Runonkeruumatkat edellyttivät pitkälti jalkapatikassa matkaamista, joten hän on ollut myös yksi tuon ajan merkittävistä kävelijöistä. Europaeus keräsi reissuillaan muun muassa 2860 kalevalaista runoa.

Savitaipaleelta löytyy paitsi Europaeuksen nimeä kantava koulu, myös (alle kilometrin päästä Europaeuksen aukiolta) Europaeuksen museo, pieni punainen tupa, joka sijaitsee Olkkolan hovin pihapiirissä. Näyttelyyn pääsee tutustumaan vain tilauksesta, joten näin ex tempore-visiitillä ei siihen pääse tutustumaan edes Kalevalan päivänä. Erotan ovilasin läpi sen verran, että rakennuksessa on Europaeuksen työhuone. Arvatenkin kopio jossain toisaalla sijainneesta huoneesta.

Vaikka museo onkin Olkkolan hovin pihapiirissä, ei Daniel Europaeus siinä ehtinyt asua - tämä rakennus kun on peräisin vasta vuodelta 1906. Olkkolan tila kuului on kuulunut aikoinaan Europaeuksen suvulle ja Daniel vietti ensimmäiset elinvuotensa silloisella Olkkolan tilalla, mutta kirkkoherraisän kuoltua köyhtynyt perhe muutti toisaalle.

Tähän hetkeen liittyy myös toinen ajankohtainen syy ajatella Europaeusta. Krimin sota syttyi vuonna 1853 ja rauhanaatteen kannattaja Europaeus lähti sen vuoksi matkaan: Hurmeen mukaan hän käveli Tukholmasta Osloon ja jatkoi sieltä edelleen jalkapatikassa Hampuriin, saarnaten rauhan puolesta. Europaeus ei päässyt poliittisten vaikuttajien puheille, vaan hänet palautettiin Saksasta Suomeen ja epäiltiin, että Daniel oli mieleltään järkkynyt. Tämän matkan jälkeen Europaeuksen julkaisut keskittyivät pitkälti kielitieteen maailmaan.

Lisää Europaeuksesta mm. Kansallisbiografiassa, lapsuudesta ja nuoruudesta Europaeus-koulun sivulla ja Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia Gutenberg-projektin sivuilla.