Siirry pääsisältöön

Himmaanmäki, Keuruu

Haapamäki tuo aina ensimmäisenä mieleeni junat ja höyryveturit, radan ja resiinat. Keuruuseen kuuluvan Haapamäen taajaman viehätys on sen upeissa, joskin osin huonoon kuntoon päässeissä vanhoissa taloissa, mutta yksi uusimmista kiinnostavista rakentamisen taidonnäytteistä löytyy Ruovedelle johtavan tien varrelta, Riihon kylältä. Kerrankin tällaiseen kohteeseen on loistavat opasteet!
Himmaanmäen näkötorni on niin uusi, että sen avajaisia vietettiin vasta pari kuukautta sitten eli 5.9.2014 ja tornin tuoreessa vieraskirjassa on menossa vasta kolmas sivu. Torni on - uskomatonta kyllä - talkoolaisten rakentama ja on takuulla vaatinut lukemattomia työtunteja, niin komealta se näyttää. Torniin nousijaa varoitetaan tavalliseen tapaan talvikunnossapidon puutteesta sekä kielletään nousemasta ylös tiettyjen sääolosuhteiden vallitessa. Turvallisuus ennen kaikkea.
Sitten rappusille ja yläilmoihin. Itse Himmaan huippu -tornin korkeus on noin 22 metriä ja ylimmällä tasanteella ollaan noin 202 metrin korkeudessa merenpinnasta. Näköala alkaa paljastua heti kun olen kavunnut vasta ensimmäiselle tasanteelle. Ja vielä on reippaasti matkaa ylös! Sieltä täytyy siis olla oikein huippuhyvät näkymät.
Avaraa metsämaisemaa totisesti riittää joka suuntaan. Näin marraskuun puolivälissä väriloisto on tiessään ja tilalla on maanläheistä tummanvihreää pienin variaatioin, kalvenneita koivuja ja ohuen ohut kerros valkoista lunta.
 Pohjoisessa erottuu hieman maaston muotoja.
Etelässä peltojen keskeltä talo ja kauempaa laihanluikku masto. Näinköhän se kilpailee korkeudessa näkötornin kanssa?
Himmaan huipun näkötorni on koko Keuruun ainoa varsinainen näkötorni. Lintutornit kun eivät paini samassa sarjassa... Yksi lintutorni kuitenkin löytyy jopa näiltä samoilta nurkilta Riihon kylältä. Maisemannautiskelijan kannattaa ottaa kiikari mukaan - itseltäni se unohtui. Lisäksi näin talviaikaan kannattaa varustautua lämpimin varustein, vaikka ylös kiivetessä tuleekin lämmin ja alhaalla olisi tuuletonta. Yläilmoissa voi aina olla viimaa.

Himmaanmäelle on tiettävästi suunnitteilla myös luontopolku ja kota. On mahtavaa jos nekin toteutuvat, sillä olisi tosi kiva yhdistää näkötornilla käyntiin muutakin tutustumista lähimaastoon ja tietenkin evästely tulipaikalla (onhan tornin vieressä nyt betonirengas tulien tekoon, mutta se ei ole ihan sama juttu...). Tai vaikka hieman tarinaa ja karttakuva lähialueesta? Ne olisivat mukava juttu sellaiselle, jolle alue on muuten tuntematonta, eikä maastokarttaa ole matkassa. Näin vaativaisia me retkituristit olemme!
Laskeudun takaisin maan pinnalle. Maailman paras Riiho, julistaa tornin juurelle liimattu tarra. Kiitokset Riihon kyläläisille näkötornista! Kelpaa tänne tulla muualtakin.

Kommentit

  1. Oiva esimerkki miten näkötornikin voi olla kaunis. (vrt. Pisan uusi torni)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pisan entinen torni oli kiva, vaikka siitä näkikin että pitkää eloa ei ollut jäljellä. Pitääpä tsekata miltä se uusi torni näyttää, en ole päässyt vielä käymään.

      Poista
    2. Apua, katsoin juuri blogistasi kuvat! Maisemat mahtavia, mutta se torni - entistä on ikävä. Toki tuo kestää iäisyyden puiseen verrattuna (ja Pisalle on hankala rakentaa), mutta silti! Nyt ymmärrän. Metallitornissa olen tainnut viimeksi käydä Rokualla, mutta se olikin alkujaan palovartiotorni.

      Poista
  2. Komee pytynki ja niin on maisematkin noihin korpiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä noin korkeasta tornista kelpaakin maisemia katsella :)

      Poista
  3. Pisan uusi torni näyttää kyllä todella rumalta verrattuna tähän. En ole sitä uutta käynyt vielä itse testaamassa, mutta kuvien perusteella arvioituna. Ja pientä korkeanpaikan kammoa omaavana, metallinen häkkyrä, jossa on vielä verkkomainen ja läpinäkyvä ylätasanne, ei oikein kuulosta houkuttelevalta... :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkaa jo etukäteen Pisan uusi torni hirvittää! Keski-Suomessa tällaiset näkötornit ovat järjestään puurakenteisia. Himmaan lisäksi hienoja puisia torneja on mm. Multian Kiiskilänmäellä ja Leivonmäen Kuhasenmäellä. Kivijärvellä on myös puinen, korkea näkötorni korpimaisemissa.

      Poista
  4. No jopas on hieno torni,puinen onkin nätimmän näkönen,ainakii minusta,olen enempi niiden kannalla (Y)..Kävin eilen muuten Keuruulla,sieltä lähettiin ajelee Hämeenlinnaa kohden,kiva reissu..matkailu avartaa,voi sanoa näin :)

    VastaaPoista
  5. Hieman kommenttia hyvään kirjoitukseesi. Vieraskirjan kolmas sivu johtunee siitä, että tällä hetkellä on menossa viides vieraskirja. Kävijöitä on ollut yli 5000.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la