Housegames 2014 - galleria kotona

Kävelen keskustasta Puistokatua pitkin kohti Vanhaa hautausmaata. Vähän ennen sankarihautojen kulmausta ja vinosti vastapäätä kukkakauppaa löytyy etsimäni osoite. Housegames 2014, nykytaiteen taidenäyttely yksityiskodissa. Tämä on neljäs Housegames laatuaan (näitä on pidetty joka kolmas vuosi), mutta ensimmäinen kokemus siitä minulle. Ei muuta kuin rohkeasti rappuset ylös ja rimpauttamaan ovikelloa...

...ja takki naulakkoon, kengät pois jalasta. Käytävän varrelta saan kouraani taidenäyttelyn kartan ja toisella arkilla kerrotaan taiteilijoiden teoksista enemmän. Ehdin katsoa lattian rajassa pyörivää videotaideteosta vain hetken aikaa, kun meitä näyttelyvieraita jo luotsataan ryhmittymään käytävän laidoille: alkaa tähän yllätysiltaan kuuluva tanssiesitys: Jokapäiväinen leipämme. Emmi Arposalo hiipii oven takaa eteemme ja tanssii valkoisissaan, hivuttautuu kylpyhuoneeseen ja me katsojat siirrymme jälleen lähemmäs. Ryhmittäydymme ovensuuhun, kuka lattialle istumaan, kuka taaemmas seisomaan. Taskulamput ja kynttilät luovat pehmeän valaistuksen tilaan, jossa kohta vesi solisee; on puhdistautumisen aika. Vaikka tanssija pitää vaatteet yllään, on suihkun alla peseytyminen kuitenkin intiimi hetki. Pysäyttävää.

Kun tanssi päättyy, palaan paikallaan olevan taiteen pariin. Eteiskäytävällä on sopivasti Leila Lipiäisen Lukupiirin ihastuttavia ripustuksia, arkea ja juhlaa samassa, arjen esineistä koottuna. Vanhojen puuhenkareiden (ja piirakkapulikan) varassa killuu yksilöllisiä - sanoisinpa: iltalaukkuja. Tai elämäntarinakirjoja. Olohuoneessa on mm. lisää videotaidetta, Helena Ratisen kasveista kokoama elävä teos ja käväisin parvekkeenkin puolella, mutta parvekekaiteeseen ripustettu banderolli näkyykin vain pihalta. Pitääpä muistaa!

Taideteoksia löytyy todella joka paikasta. Kylpyhuoneen seinillä on aitoa vessataidetta: lukemattomia wc-paperille piirrettyjä kuvia. Taideasialla on ollut Virpi Lehto - Samanarvoisia.

Huokoinen wc-paperi ei ole kiitollisimpia piirustusmateriaaleja, mutta toimiipa vain! Tulee mieleen, miten helposti puhelimessa puhuessa tulee otettua kynä käteen ja tekee mieli piirtää edes jotain.

Paula Myllymäki, Suunnitelmia eläimeksi kasvamisesta, on sattuvasti lastenhuoneen seinällä. Barbien muodonmuutoksista puputyttö löytänee eniten 'vastineita' todellisuudesta. Hmm, eipä ole mukana puumanaista, vaan tähtäimessä on olla leijonakuningatar?

Istun hetken aikaa myös lastenhuoneen tummansiniseksi maalatussa vaatekomerossa katsomassa videotaideteosta. Milloin viimeksi olin vaatekomeron uumenissa ihan kokonaan? Lapsena. 

Tiina Ekosaaren valokuvateoksessa AamuVALOkuvat on reilun vuoden ajan tallennettua lauantaiaamun valoa hänen kodistaan. Kuvista ja sävyistä välittyy levollisuus, rauha.

Taidekoti, kotigalleria, kotileikki... Kaikkea tätä. Tarjolla olisi vielä teetä taidenäyttelykäynnin päätteeksi ja meidät toivotetaan tervetulleiksi toisenkin kerran, jatkuuhan Housegames 2014 vielä usean päivän ajan (2.-8.11.2014, ma-pe klo 17-19, la-su klo 15-19). Galleriassa on paitsi lukuisia taideteoksia, myös joka päivä tarjolla erilaista ohjelmaa. Kiitos Anna Ruth ja Juho Jäppinen teille ja perheellenne vieraanvaraisuudesta ja aidosti kiinnostavasta taidegalleriasta! Maanantai muuttui juuri paremmaksi.