Siirry pääsisältöön

Joulu pyrkii Jyväskylään

Vaikka on vasta marraskuu, on jouluhumu jo ryöminyt kaupunkiin. Tähän viikonloppuun osui niin Oranssia Myrskyä, joulumyyjäisiä, joulua herätteleviä markkinakojuja kävelykadulla kuin varsinainen Jyväskylän joulunavaustapahtuma ilotulituksineen.
Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämä Oranssi Myrsky oli monenmoisia kulttuuritapahtumia täynnä. Yksi niistä oli Yläkaupungilla, Kauppakadun kerrostalopihan kätköissä olevassa Pekka Ervast-temppelissä, missä sai lauantaina esimerkiksi tehdä kynttilöitä.
Mutta ennen sitä oli mahdollisuus kirjoittaa toiveensa
neonkeltaisille paperilapuille
ja kiinnittää oma lappusensa toiveiden tauluun. Kukaan ei ollut vielä jättänyt joulutoiveita.
Tervetulotoivotusten jälkeen sain Pekka Ervast-temppelin aulassa opiskelijoilta opastuksen siihen, miten mehiläisvahalevystä voi helposti muotoilla kynttilän. Hetken kuluttua kädessäni oli itse tehty mehiläisvahakynttilä - tästä joulua kohti siis, tee- ja piparitarjoilun siivittämänä!
Alempana Kauppakadulla Suomen käsityön museon jouluisen näyteikkunan edessä pysähdyin sekä lauantaina että sunnuntaina. Yksityiskohtia ikkunagalleriassa riittää katsottavaksi pitkäksi aikaa ja usealle pysähdykselle.
Joulumaisemasta löytää markkinahumuilijoiden ohella taidokkaita pikkuruisia tuohitöitä myyvän tytön, mutta myös ostoksitta talvikelistä nauttijoita, kuten hiihtäjätytön lämmittelemässä nuotiolla, lumilautailijan,  potkuria työntävän naisen, avantouimareita ja pilkkijän.
Jyväskylän nukkekotiharrastajat eli Nukkis-Ystävät ovat luoneet aikamoisen nukkekotimaailman kaikkien ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Näyteikkunassa on valkea joulu joulumarkkinoineen, sisätiloissa voi tutkia kolmen kookkaan nukkekodin erilaisia huoneita lukemattomine pienine yksityiskohtineen.
Yhdessä nukkekodeista jouluvalmistelut ovat myös keittiön puolella jo pitkällä. Täytyy sanoa, että on näissä ollut näpräämistä. Nukkekotimaailmaan pääsee tutustumaan ikkunagalleriassa 11.1.2015 saakka.
Toinen perinteinen jouluikkuna on tietenkin Sokoksen ikkuna, jossa tutut tonttuhahmot sekä muutamat tietyt pehmoeläimet löytävät joulukotinsa vuosi toisensa jälkeen. Ikkunan pääosassa ovat herkuilla lastattu ruokapöytä ja pehmoeläinten ympäröimä, tarinoita lukeva tonttu takan edustalla. Rakkaista pehmoeläimistä pyydetään jouluikkunassa muistoja.
Sunnuntai-iltana kävelykatu oli täpösen täynnä joulunavaustapahtumaan tullutta väkeä. Joululaulut raikasivat kovaäänisistä, erityisen paljon lapsiperheitä asteli vaunujen kera myyntikojujen valtaamalla kadulla.
Itse ainoastaan kuulin ilotulituksen jytkeen, en sitä nähnyt, mutta kun palasin kadulle iltaseitsemän jälkeen, väkimäärä oli alkanut jo vähetä, eikä tarvinnut enää puikkelehtia väentungoksessa.
Kompassin yllä killuva tähti ei ehkä ole järisyttävän suuri tai ihmeellinen, mutta se on sympaattinen. Ja jos  tähteä ei tähän ripustettaisi, tuntuisi varmasti siltä, että jotain puuttuu Jyväskylän joulusta. Se toinen ja vielä tärkeämpi asia on kuitenkin lumi, jota Jyväskylän seudulla on vielä luvattoman ohut kerros. Lisää lunta, kiitos,  ja reippaasti! Se auttaa parhaiten pääsemään joulutunnelmaan - ja kuulostaa mukavalta jalkojen alla.

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la