Kaverikarhut retkellä

Astelen Helsingin Senaatintorille mukulakivisen Sofiankadun kautta, Kauppatorin suunnasta. Kaupungin museokaupan ikkunassa on Jonathan Moorhousen Helsingin jugendkorttelit - Kävelyretkiä-kirja. Sen kanssa olisi varmasti mukava lähteä kävelylle.
Tassut ylös ja liikkumatta! Senaatintorin on vallannut karhulauma, United Buddy Bears. Peräti 142 parimetristä, eri maita edustavaa taidekarhua on rauhan puolesta vetoavalla kierroksella maailman ympäri. Nallet ovat reissanneet jo vuodesta 2002.

Karhut ovat kuin jähmettyneitä hetkeen, jolloin ovat ottamassa tanssiaskelta. Lähden kiertämään ensimmäistä neljännestä karhukoplasta otusten selkäpuolelta ja tutustun niiden etupuoleen vasta sen jälkeen. Jälkikäteen tuntuukin, että monella karhulla selkäpuoli on se mielenkiintoisempi...

Irlannin mesikämmenen tunnistaa heti, Italia yllättää; Kazakstan - onko tuo nuolenpääkirjoitusta? Kiinan karhuun on maalattu pala muuria, afrikkalaiset tunnistaa jo värimaailmasta heti. Koreoiden karhut poseeraavat sulassa sovussa vierekkäin. Kreikka komeilee olympiarenkailla ja laakeriseppele päässä. Kuubalaisella karhulla on sikari suussa, Jemenin taiteilija on tehnyt karhustaan possun. Brasilian karhu vetoaa alkuperäiskansojen puolesta.
Paraguayn nallen yllä killuu krokotiili, ruandalainen muistuttaa vuoden 1994 kansanmurhasta. "Never again." Yhdysvaltojen vapauden karhu ei yllätä. Venäläinen, kukkamahainen mutta minusta hieman ilkeän näköinen otso on suosittu kuvauskohde. Ulkomaiset flaneeraajat pysähtyvät räpsäyttämään muiston yleensä ainakin omansa kohdalle. Ja kas, ainakin kahden karhun mahapuolelta löytyy jalkapalloaihe...

On hauskaa katsoa ensin karhun selkää ja sitten arvata, minkä maan teoksesta on kyse. Tämä toimii siis vielä paremmin, ennen kuin hoksaan, että karhut ovat suomen kielen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Kävelen karhulandiasta auringonpaisteessa Aleksia, pysähdyn neuvomaan minua turistimpaa. Väistän sisäostoskujat. Mansku, sitten Simonkatua kohti Kamppia. Katson vaihteeksi tarkemmin jalkoihini. Graniittilaattojen välissä on pronssilaattoja, joissa on...jalanjälkiä. Vesikko - joka taitaa olla jo historiaa, kun mäntti-minkit tulivat ja veivät niiltä elintilan. Metso, kurki (alla), näätä...
Netistä paljastuu, että laatat ovat osa Hiljaisuuden jalanjäljet-teosta (Andy Best, Merja Puustinen, 2000).

Sitten Simonkatu irvailee.



Kommentit

Suositut tekstit