Kulttuurisuunnistamassa
Heti taidemuseo Holvin sisäänkäynnin oikealla puolella, näyteikkunapaikalla, pysähdyttää hiljainen taideteos. Huomaan ensin pienet vihreät yrttiruukut, vasta sitten tajuan että valkoinen hahmo tuolilla on elävä ihminen, eikä veistos. Kyseessä on Helena Ratisen performanssi Puutarhurille ja 38 yrtille.Teoksen laidalla on lappu, jossa kehotetaan:
Kilpisenkadun toisella puolella Käsityön museossa tiedän nopeasti, että Parasta puusta-näyttelyyn on palattava ajan kanssa. Tähän Kulttuurisuunnistus tietysti pyrkiikin, ei vain siihen, että kerätään leimoja mahdollisimman monesta paikasta.
Aamu Songin ja Johan Olinin Salakaupan tuotteista metsäkävelijälle sopisivat vaikkapa puukkojunkkarisaappaat...
Tässä museossa ollaankin siitä ovelia, että ratkaisua painimolskin sijaintiin on vaikea löytää ja edellyttää tarkkaavaisuutta. Kun nousen alakerrasta rappusia, huomaan kyllä portaaseen kiinnitetyn rintanapin, mutta en onneton pysähdy sitä lukemaan. Kulttuuriluotsi antaa ystävällisesti vinkkejä, kun huokaan hänelle, että nyt tuli vaikea!
Monikulttuurikeskus Gloriassa on jo aika hiljaista näin kolmen jälkeen. Nikolainkulmassa pääsen kurkistamaan upeasti entisöityyn kulmahuoneeseen (tornin alla) ja saan naposteltavaksi pikkuleivän samalla kun kuulen rakennuksen historiasta. Huokaus, ehdin kulttuurisuunnistuksen merkeissä enää kaupunginteatterille, koska pääsin kaupungille niin myöhään. Teatterilla ovat kierrokset jo ohi, mutta saan tietoa tulevasta ohjelmistosta. Olisi ollut kiva käydä myös esimerkiksi ammattikorkeakoululla, mutta aika loppui kesken. Opetus: ensi vuonna kulttuurisuunnistamaan jo heti kahdeltatoista, jos aikataulua ei venytetä pidemmäksi!
- Ota siemen käteesi
- Ajattele henkilöä jota et ole tavannut vähään aikaan
- Istuta siemen ruukkuun
- Anna vettä siemenelle
Kilpisenkadun toisella puolella Käsityön museossa tiedän nopeasti, että Parasta puusta-näyttelyyn on palattava ajan kanssa. Tähän Kulttuurisuunnistus tietysti pyrkiikin, ei vain siihen, että kerätään leimoja mahdollisimman monesta paikasta.
Aamu Songin ja Johan Olinin Salakaupan tuotteista metsäkävelijälle sopisivat vaikkapa puukkojunkkarisaappaat...
Tässä museossa ollaankin siitä ovelia, että ratkaisua painimolskin sijaintiin on vaikea löytää ja edellyttää tarkkaavaisuutta. Kun nousen alakerrasta rappusia, huomaan kyllä portaaseen kiinnitetyn rintanapin, mutta en onneton pysähdy sitä lukemaan. Kulttuuriluotsi antaa ystävällisesti vinkkejä, kun huokaan hänelle, että nyt tuli vaikea!
Monikulttuurikeskus Gloriassa on jo aika hiljaista näin kolmen jälkeen. Nikolainkulmassa pääsen kurkistamaan upeasti entisöityyn kulmahuoneeseen (tornin alla) ja saan naposteltavaksi pikkuleivän samalla kun kuulen rakennuksen historiasta. Huokaus, ehdin kulttuurisuunnistuksen merkeissä enää kaupunginteatterille, koska pääsin kaupungille niin myöhään. Teatterilla ovat kierrokset jo ohi, mutta saan tietoa tulevasta ohjelmistosta. Olisi ollut kiva käydä myös esimerkiksi ammattikorkeakoululla, mutta aika loppui kesken. Opetus: ensi vuonna kulttuurisuunnistamaan jo heti kahdeltatoista, jos aikataulua ei venytetä pidemmäksi!
Kommentit
Lähetä kommentti