Siirry pääsisältöön

Schildtin unelma Lyseolla

Yliopistoportilta on alkamassa opastettu kävelykierros, joka tulee johdattelemaan pienen ryhmämme Seminaarinmäeltä keskustaan Jyväskylän Lyseolle. Kierroksen järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen museo ja Ahonpolku ja tällä ihka ensimmäisellä Schildtin unelma Lyseolla-kävelyllä oppaita on mukana poikkeuksellisesti peräti kaksi, Tuula Laaksonen ja Marianne Aho.
Pero Luostarisen bysantinsininen Yliopistoportti-veistos seisoo jämäkkänä pienellä Schildtin aukiolla yliopiston kirjaston vieressä, muistuttamassa Wolmar Styrbjörn Schildtin (1810-1893) ansioista kaupungin koulumaailman kehittymisessä. Teoksen kyljestä löytyy myös Schildtin tekstiä, kun tarkasti katsoo.
Astumme muutaman askeleen verran kampukselta keskustan suuntaan. Sohwin tontilla on ehtinyt liikkua opinhaluisia kansalaisia jo ennen ravintolarakennusta. Tässä Kauppakadun ja silloisen Satamakadun (nykyisen Vaasankadun) kulmauksessa aloittivat Suomen (ja maailman, kuten on tapana sanoa...) ensimmäisen suomenkielisen yläalkeiskoulun 34 oppilasta opintonsa vuonna 1858. Hanketta ajanut Schildt oli harmillisesti avajajaisjuhlallisuuksien aikaan sairaana.
Etenemme seuraavaksi Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmaukseen. Paikalla, jossa on viimeksi vuosikymmeniä toiminut ruokakauppa, opiskelivat 1800-luvulla puutalossa ensin seminaarilaiset, mutta heidän muutettuaan Seminaarinmäelle lyseolaiset vuosina 1882-1902. Yläalkeiskoulu nimittäin muutti alkuperäiseltä paikaltaan useammankin kerran ja siitä tuli matkan varrella Jyväskylän lyseo.
Cygnaeuksen puistossa voi pysähtyä paitsi entisen Jyväskylän kaupunginkirkon muistomerkin äärelle, miettimään myös kaupungin opinahjojen taivalta. Kansakoulun isäksi nostetun Uno Cygnaeuksen patsas on vain muutaman metrin päässä, puiston takana on kadonnutta kouluhistoriaa - edesmenneen Kesyn koulun tilalle on jo vakaasti kohoamassa uusi kerrostalokokonaisuus. Yläalkeiskoulu toimi tovin myös näillä kulmilla, värjärin talossa vinosti puistoa vastapäätä Vapaudenkadulla, jouduttuaan tulipalon vuoksi Apteekin talosta evakkoon.
Suomen vanhin suomenkielinen oppikoulu eli yläalkeiskoulusta lyseoksi kasvanut opinahjo toimi myös nykyisellä Gummeruksenkadulla sijainneessa puisessa Apteekin talossa 1860-1882, paria tulipalon aiheuttamaa evakkovuotta lukuunottamatta. Vastapäätä sijaitsi tuolloin kaupungin tori, mutta me kuuntelemme tarinoita Schildtin suvun vaiheista Kirkkopuiston puistokäytävän varrelta. Muistolaatta seinässä paljastaa Apteekin talon paikan edelleen.
Astelemme Kirkkopuiston halki seuraavaan kohteeseen, Säästöpankin talolle Kauppa- ja Kilpisenkadun kulmassa. Kilpisenkatu kunnioittaa Wolmar Schildtin - Wolmari Kilpisen - muistoa. On aika mainiota, että Schildtin perustama Jyväskylän Säästöpankki löytyy edelleen samasta osoitteesta, jossa piirilääkäri aikoinaan myös asui. Pankki toimi pitkään hänen kodissaan. Schildt edisti myös yliopiston asiaa jopa konkreettisesti eli aloittamalla varainkeruun yliopistoa varten.
Tiemme vie lopulta kävelykadun kautta Lyseolle, kävelyretken päätepisteeseen. Wolmar Schildt on saanut muistolaatan rakennuksen kylkeen aivan aiheesta, sillä ilman häntä koulua ei tässä todennäköisesti olisi. Lyseo sai viimein pysyväisen paikan Asemakadun yläpäästä, upouudesta koulua varten rakennetusta komeasta kivitalosta vuonna 1902. Vai onko paikka sittenkään pysyvä? Ikävä kyllä jättilukiohanke uhkaa pahasti myös tätä perinteikästä koulua. Olisiko liikaa vaadittu, että hieno, vanha lukio saisi jatkaa tässä edelleen? Päätös Lyseon kohtalosta tehdään syksyllä 2012.
Lyseon kellaritiloissa on museo, joka valottaa koulun vaiheita yhä lisää. Esillä on aitoa esineistöä huonekaluista opiskeluvälineisiin - ei, nämä eivät ole iPadien esiasteita, vaan rihvelitauluja. Vanhoihin esineisiin ei saa koskea, mutta ikävä kyllä jotkut museon vieraat ovat tärvelleet tavaroita, joita ei ole aseteltu lasin taakse. Vielä.
Opettajan kateederi näytti aikoinaan hyvin erilaiselta, samoin muu oppimisympäristö ja -välineistö. Museon seiniltä löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia myös sellaiselle, joka ei ole opiskellut Lyseossa. Sopii tutkia vaikkapa otteita oppilaiden kurittomuudesta oppitunneilla - esimerkiksi liiallinen vallattomuus toi merkinnän opettajan kirjaan!
Paljon on ehtinyt tapahtua sitten 1800-luvun jälkipuoliskon, jolloin Lyseo vielä toimi Apteekkarin talossa silloisen torin laidalla ja osaan luokista jouduttiin kulkemaan toisen luokan lävitse... Jokainen rakennus, jossa opinahjo matkan varrella ehti sijaita, on purettu jo ajat sitten ja tilalla on jotain aivan muuta. Toivottavasti Jyväskylän Lyseon lukio säilyy tällä paikalla edelleen tismalleen samassa käytössä kuin nyt. Jyväskylässä ei ole ylen määrin historiaa hukattavaksi. Kiitos opettavaisesta kierroksesta!

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti...


Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan, missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.


Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karjan lihaa, Pelto…