Virkkaa vihreää museolla

Kävellessäni Kirkkopuiston vartta Jyväskylän taidemuseon ohi näen ikkunan läpi kulhollisen vihreitä matonkuteita, niiden takana virkkuukoukkuja ahkerasti heiluttelevan ryhmän käsityöihmisiä. Ikkunassa on lappu virkkaustempauksesta. Pari päivää myöhemmin astun sisälle Holvin ovesta - virkkaaminen sen kun jatkuu: Virkkaa vihreää.

Mallin mukaisia 25x25 cm paloja on jo virkattu melkoinen pino ja uusia virkkaajia on paikalla ahkeroimassa lisää. Mitähän virkatuista vihreistä lapuista oikein tulee? Asia selvinnee kohta museolla.

Taidemuseon aulassa on meneillään muutakin. Jyväskylän taiteilijaseuran taiteilijat ovat pistäneet viikon lopuksi pystyyn teosvälitystapahtuman, jonka puitteissa museolla on monipuolinen myyntinäyttely seuran jäsenten töistä. Teoksia löytyy joka lähtöön, eri tekniikoilla, tyyleillä...

Eikä ainoastaan tauluja, vaan myös veistoksia. Taiteilijoiden töitä voi ostaa 24.-26.8.2012 paitsi maksamalla ostoksen heti, myös samaan tapaan kuin taidelainaamosta eli lunastamalla työn kuukausimaksulla vähitellen omakseen.

Arvaan jo kaukaa, että tämä hauska teos on varmaankin Outi Markkasen työ - ja oikeaan osuu. Hoksaakohan joku taiteesta tykkäävä puutarhaihminen hankkia työn itselleen...

Piipahdan myös Graphica Creativa 2012 -näyttelyn puolelle. Nina Bondesonin (tulostettu) kynänjälki pysäyttää - Jag som Poly Commota on aivan upea! Saan työtä katsellessani muistuman Stiina Saariston huimista, yksityiskohtaisista piirroksista, joita näin muutama vuosi sitten.

 

Maya Eizin Öijerin työt ovat vaikuttavia, unenomaisia tunnelmia ja tarinoita. Mirror I ja Mirror II peilaavat tyyntä lampimaisemaa ja hahmotan nämä kaksi valtavaa kuvaa enemmän gobeliineina kuin mustesuihkutulosteina...

Holvin alakerrassa toimii tilapäisesti minikahvila - kahvia, teetä, pullaa. Päätän ottaa pienen välipalan ja kuulen, kun museon työntekijä kertoo toiselle vierailijalle Virkkaa vihreää -virkkaustapahtumasta. Koska museo on vielä tovin auki, uskaltaudun kysymään virkkaamisesta itsekin. Pylväitä? Ei, en osaa! Kohta istun kuitenkin alas ja saan kädestä pitäen pikakurssin pylväiden virkkaamiseen - ja tarkoitus on väkertää niitä 18 per kerros. Pöydällä on mallitilkku.

Museon aukioloaikaa on jäljellä todellakin liian vähän siihen, että ehtisin saada aikaan oman tilkun, mutta pääsen kokeilemaan paksun virkkuukoukun ja vihreän kuteen yhteispeliä opastajani jo aloittamalla lapulla. Aivan liian pian tulee kuulutus siitä, että museo suljetaan. No, sainpa aikaan peräti kaksi kokonaista kerrosta - seuraava jatkakoon siitä. Vihreää virkkaamista voi käydä kokeilemassa museolla 9.9. saakka, jonka jälkeen joku tai jotkut tarttuvat tuotoksiin ja tekevät niistä - niin, jotain. Virkkaa vihreää-ohje sanoo salaperäisesti ainoastaan: Avajaisissa pe 21.9. näet, mitä siitä syntyi.

Astun takaisin Kauppakadulle. On siis maltettava liki kuukausi siihen, että arvoitus ratkeaa.