Siirry pääsisältöön

Muutoksia Moirislammella ja kampuspuistossa


Kävelen Voionmaankadulta uudistetun Moirislammen puistoon, missä näyttää nyt tyystin erilaiselta kuin aiemmin kesällä, kun työkoneet vielä jylläsivät. Puustoa sekä kasveja Moirislammen ympäriltä on harvennettu ja kasvit lammessa uusittu. Veden tyynestä pinnasta heijastuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikille pyhitetty talo.
Seminaarinmäen puoleisella laidalla lampea on vielä piilossa Timo Hannusen taideteos Varjot, joka paljastetaan pressupakettien alta perjantaina 17.8. klo 14. Mitähän huppujen alta löytyy?
Muistan Moirislammen vanhat, villimmät vesikasvit, joten vastikään veteen istutetut kasvit näyttävät vielä jonkin aikaa hassun harvoilta - etenkin kun pinnan alta erottuvat vielä neliskanttiset istutusruukut.
Uuden uutukaisissa puistonpenkeissä on jännän kaarevat käsinojat.
Ilta-auringon valossa lampi ympäristöineen ja uudistettuine puistokäytävineen näyttää jopa liian siistiltä ja kiillotetulta, mutta eiköhän maisema tästä vielä rentoudu ja viherry, kun taimet kasvavat korkeutta ja leveyttä.
Kävelen Moirislammelta uimahallin suuntaan ja mietin kunnostetulla kävelytiellä, joutuukohan vanhan Moirislammen kohdalla edelleen melko luonnontilaisena kasvava puisto joskus vielä isomman raivauksen kohteeksi.
Puiston reunalla on useita iso haapoja. Yksi niistä on varsin läheisissä väleissä lyhtypylvään kanssa, eivätkä nämä kaksi varmaankaan ikinä eroa toisistaan.
Yliopiston päärakennuksen takana aukiolla on harmaiden graniittipenkkien väliin ilmestynyt uusia puupenkkejä ja penkkien välit on raivattu aluskasvillisuudesta sekä väliin on tehty hiekkakäytäviä. Toivottavasti syksyllä riittää hyviä kelejä, että penkit saavat käyttöä.
Seuraan kävelytieltä erkanevaa polkua Ilokiven suuntaan. Polulle on ilmestynyt pieni graniittieste. Kivipaateen on kaiverrettu teksti ANTI, numero 25 ja pienemmällä, hetkinen, lukisiko tuossa SWAN?
Pujahdan Taavettilan riihen ohi Villa Ranan uudistettuun puistoon, jossa alkaa olla lähes valmista uusien opiskelijoiden astella. Alueella kaadettiin jo kevättalvella puita, mutta nyt näkyy myös muiden puutarhatöiden jälki.
Aiemmin hurmaavasti villiintynyt puutarha on nyt entistä avarampi ja valoisampi, vasta uuden kasvunsa alussa. Poissa ovat mm. saniaisryhmät sekä Oppio-omenapuiden taimet. En tohdi tehdä jälkiä vastakylvetylle nurmikolle nähdäkseni, ovatko omenapuiden vierestä ylös kavunneet puuaskelmat vielä entisellään.
Villa Ranan kivimuurin vieressä  oli aiemmin puuportaat. Tuleekohan paikalle vielä uudet rappuset vai jääkö tähän vain kävelypolku...
Ennen isot ruusupensaat lähes estivät kulun yläpihalta omenapuiden suuntaan; vanhat pensaat ovat poissa ja uudet, pienet pensaiden taimet tilalla. Käsittääkseni on harkinnassa, että muurin viereen, paikalla aikanaan olleiden kasvilavojen paikalle voisi kenties tulla jotain samantapaista uudelleen.
Villa Rana tulee nyt aiempaa paremmin esille, mutta mietin, oliko tähän rakennuksen viereen edellisessä harvennuksessa jätetty kookas kanto siinä liito-oravia varten; nyt tuo kanto on pätkitty ja poistettu.

Seminaarinmäen ja sen ympäristön upeaa viheraluetta ei ole vuosikausiin suuremmalti hoidettu, joten näitä puistoalueen muutoksia ei voi olla huomaamatta. Toivottavasti myös Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha saa uutta nostetta... On mielenkiintoista seurata, miltä uudistetut kohteet näyttävät muutaman vuoden kuluttua.

Kommentit

  1. Kiitos! Näitä sinun reittikuvauksia on entisestä kotikaupungista todella mukava lukea ja nytkin tuli ehdoton vierailukohde kameran kanssa liikkumiseen seuraavalle Jyskälälä reissulle.

    Tuo kasvitieteellinen on todellakin aina jäänyt hieman hämärään, myös paikallisille. Jospa se nyt sitten :)

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla :)

    Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha olisi varmasti helpompi hahmottaa, jos se olisi pieni ja rajattu alue, mutta puutarha on ikään kuin kätketty luonnolliseksi osaksi puistoja. Nyt puutarhan voi "havaita" pienistä asioista Seminaarinmäellä, Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä: nimikylteistä, joita on kiinnitetty monipuoliseen lajistoon.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva