Koska Jyväskylän kävelytiet kulkevat pääosin hyvin tasaisella maalla, poikkesin tänään niin ylämäkeen kuin pääsin: Laajavuoren huipulle. Autotie hyppyrimäelle on nyt kelirikon takia suljettu puomilla yleiseltä liikenteeltä, mutta kävelijä voi kiertää moisen esteen. Kurainen ja sula soratie jyrkkeni heti mukavasti, jo ennen mäkimonttua. Sen jälkeen tuli taas reipas hien pintaan nostattava nousu ja hyppyrimäen takana tie oli sohjoinen, onhan se katveessa puiden takana.
Muutama urhea vielä lykki itsensä hissiltä laskettelurinteeseen, mutta rinneradio raikasi hyvin vähälle väelle. Oli huojentavaa lähteä reipastelemaan tietä takaisin alas, pois mökän ulottuvilta. Jos minulla on yhtään järkeä päässä, käyn kävelemässä tätä muka-vuorta (sorry vaan, vaikka tuntuu hetken korkealta, on tosi kevytversio) vielä useamman kerran vajaan parin viikon sisään, että nousukunto kohenisi.
Vaihteeksi kävelin ajotien laitaa Laajavuoresta Ruokkeentien varteen, enkä kiertänyt alas Haukkalan kävelytielle. Autoja suihki ohi tasaista tahtia. Tuntuu edelleen älyttömältä, että kävely-pyörätie puuttuu tämän tien varresta, vaikka liikkujia takuuvarmasti on. Muistan kauhulla rullahiihtäjiä, jotka toisinaan lykkivät samaisella ajoradalla autojen seassa.
Aurinko ei ilahuttanut tänään. Mutta tuntui hyvältä kiertää taasen Tuomiojärvi, nyt ihan reippailutahtia. Kun vielä löydän vaelluskenkiä keveämmät, oikeanlaiset tossut kesäajan kävelyyn, askel kevenee entisestään. Ja pääsen toivottavasti rakkolaastareista eroon.
on niin mukava lukea näitä sun kävelyjuttuja. voisiko toivoa juttua viitaniementie-tiedepolku-taidepolku-kasinonmäki -reitiltä?
VastaaPoistaVoihan toki...hidastan kulkuani tarkkailevammaksi sillä reitillä viimeistään toukokuun puolella, kun jo viheriöi!
VastaaPoista