Siirry pääsisältöön

Unkari: Pécsin joulutoreilla

Eteläisessä Unkarissa Pécsissä odotetaan myös joulua. Széchenyin aukiolla, Gázi Kászim Pashan moskeijan edessä joulutorin kojuista leijuu nenään herkullisia tuoksuja.
Maahan aiemmin satanut lumikerros on ehtinyt jo lähes sulaa pois, mutta tunnelma ei ole kadonnut minnekään. Punaiset pallot somistavat suurta kuusta, jonka juurella on kookkaita, sisältä valaistuja lahjapaketteja.
En ole koskaan aiemmin nähnyt niin runsasta marsipaaniherkkujen valikoimaa kuin täällä. Kuorrutetut pallerot näyttävät kuitenkin niin makeilta, että taidan maistaa sittenkin jotain muuta. Lähikojun haloilla lämmitettävässä uunissa paistetaan pizzan unkarilaisia serkkuja, toisesta saisi taivaallisen tuoksuisia makkaroita. Vai miten olisi ranskalaistyylinen kreppi?
Sillä aikaa kun miettii mitä söisi, on hyvä ottaa neuvoa-antava: forralt bor vastaa meikäläistä glögiä, mutta tämä suuressa padassa muhiva herkkujuoma hakkaa purkkiglögin aivan mennen tullen. Punaviini- ja valkoviinipohjainen forralt bor ovat kumpikin oivia valintoja, kun lämpötila hipoo nollaa. Tänä viileänä iltana on helppo jättää väliin kojut, joista tarjotaan alueen viinejä, olivatpa ne miten loistavia hyvänsä. Muki lämmittää mukavasti myös sormia.
Aukion ylälaidan entinen moskeija on nykyään katolinen kirkko. Niinpä ei ole ihme, että torilta löytyy myös jouluseimi itämaan tietäjineen. Joulurauhaa. Ympärillä raikaa iloinen puheensorina kielellä, jonka seasta ei erotu yhtään tuttua sanaa. Onneksi joulutorilla pärjää tarvittaessa myös osoittamalla ja englanniksi.
Kävelemme aukiolta alemmas Irgalmasokia pitkin ja poikkeamme täpötäyteen ostoskeskukseen, jonka uumenissa käydään ahkerasti joulukauppaa. Myyntipöydät ovat levittäytyneet ostarin käytäville saakka, mutta kaikki ei ole kaupallista: alakerroksen aukiolle on rakennettu hieno talvinen junarata, joka tarjoaa lapsille kyytiä minijunassa. Pienoisrautateillä puksuttavat itsekseen tyylikkäät pikkujunat. Pysähdyn kuuntelemaan musiikkia - ja kohta näen kuinka joulupukki on liittynyt joukkoon, joka tanssii piirissä hidasta csárdásta. Ei, kyseessä ei ole tanssiryhmä, vaan tanssijat ovat ostoksilla olijoita, jotka ovat hetkeksi laittaneet kassinsa maahan ja  takkinsa sivuun!
Vaikka tanssia olikin mukava katsella, astun mielelläni tungoksesta takaisin kävelykatualueelle. Kossuth tér-aukiolla on kaupungin toinen joulutori pienine joulukuusineen ja kojuineen. Lumen rippeet yrittävät kovasti haihtua...
Pécs on vanha yliopistokaupunki - yliopisto perustettiin niinkin varhain kuin 1367 - ja kaupungissa riittää opiskelijoita runsaasti edelleen. Tonttulakeilla tai ilman. Kossuthin aukion kojuissa näyttää olevan enemmän kädentaitajien töitä kuin ylemmällä Széchenyillä, missä on keskitytty enemmän herkkuihin.
Toki täältäkin löytyy makuja myös mukaan. Piparien koristelut ovat aivan järjettömän hienoja! Harmi, että hauraita tuotteita ei ole kovin helppo kuljettaa täältä kotiin saakka... On siis maisteltava näitä silmillä.
Mutta aina on tilaa vielä yhdelle forralt bor-mukilliselle. Tai jopa kahdelle. Ei ole unkarilaisen jouluisen hehkuviinin voittanutta.
Avotulella tehdään myös alatorilla tuoretta syötävää. Katsomme aikamme noin kaulimen paksuisen puupalikan ympärille kierretyn taikinalevyn paistamista hiilloksen päällä. Kypsät rullapullat sujautetaan irti pulikasta, pintamaustetaan esimerkiksi kanelilla ja sitten... On pakko antaa periksi kiusaukselle, joten jaamme yhden ison Kürtőskalács-pullan. Kuin hienostuneempi versio tikkupullasta. Loistavaa!
Palaamme takaisin Széchenyi térille; joulukuusi vetää puoleensa kuin magneetti. Joulutunnelmaan ei aina tarvita  pakkasta ja puolta metriä lunta.

Kommentit

  1. Voi! Olet käynyt kurkistamassa Unkarinkin joulumarkkinameininkejä! Ihanan näköistä. Kaupungillahan on pitkä historia. Suuret kuusen ovat löytäneet valaistavakseen. Kaunis jouluseimi, ei ole lasin takana niin kuin Jyväskylän jouluasetelma :P

    VastaaPoista
  2. Ihana Unkari jouluun valmistautuneena! Kuvistasi voi aistia joulun tunnelman vaikka lunta ei olekaan. Hyvää Joulua.

    VastaaPoista
  3. Upea Unkari todella valloitti, joulunalusmatkailu avartaa :)

    Hyvää joulua myös sinulle Seita!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la