Kuinka monta lumikenkäretkeä on enää jäljellä ennen kuin hanget pehmenevät liikaa, painuvat ja tekevät lumikengillä kulkemisen liian raskaaksi tai tarpeettomaksi, kun lumikerros on jo pakkautunut tiiviiksi ja ohueksi?
Olen juuri palaamassa Laukaan mahtavista
Hyyppäänvuoren maisemista Lievestuoreenjärven tuntumasta, missä en tullut pitäneeksi evästaukoa. Moottori kuljettaa minut ysitien varteen ja hoksaan, että läheisellä Lievestuoreen Mustavuoren retkeilyalueella on varmaankin laavu tai kota, jossa voisi onnistua eväsmakkaran paisto.
Automobiili parkkiin, lumikengät jalkaan ja ripeästi latujen ylitse ikiomaa polkua tallaamaan. Parkkipaikan opastaulun
latukartasta paljastuu, että kota on hyvinkin alle kilometrin päässä. Hiihtäjiä suihkii taajaan hyvin hoidetuilla laduilla, joiden mukaan on helppo suunnistaa kodalle.
Stop Väärä suunta? Sovitaan että tämä koskee vain hiihtäjiä, eikä minun tarvitse kiertää pitkää lenkkiä itse Mustavuoren ympäri, päästäkseni muutaman metrin päässä olevalle kodalle! Varon törmäämästä ladulle tai hiihtäjiin...
Osun paikalle juuri sopivasti, kun kaksi hiihtäjää alkaa kohennella kodassa alas hiipunutta hiillosta uusilla klapeilla. Kohta makkaratulet leiskuavat ja saamme nauttia turinatuokiosta kodan lämmössä. Tokihan tulilla olisi tällä kelillä hauska olla myös auringonvalossa, mutta hetken sopii istua myös kodan hämyssä, ylistämässä lumikenkäilyn iloja.
Myös Mustavuoren retkeilyalueella on koristeltu opastetaulu, jonka puuveistoksiin ikuistettuja vartioeläimiä ovat metso sekä hirvi. On ilo poiketa tällaisella hyvin huolletulla, siistillä taukopaikalla. Kiitokset Laukaaseen!
Tassuttelen vielä hetken lähihangilla, katsastamassa auringon piirrättämiä varjoja kirkkaalla hangella.
Lumi peittää armeliaasti entisen, surullisenkuuluisan
lipeälammen, joka pitkään syötti ilmaan kitkerää katkuaan ja mihin pumpatun keittolipeän myrkyt ehtivät pilata niin maaperää kuin vettä lähialueella kauan, ennen kuin lampi lopulta tyhjennettiin, puhdistettiin ja täytettiin. Lienevätkö nämä osmankäämit jo myrkyttömiä? Toivottavasti.
Jo kahtena talvena olen suunnitellut kokeilevani lumikenkäilyä, mutta en ole päässyt vielä suunnitelmaa pitemmälle. Josko jo ensi talvena...?
VastaaPoistaKannattaa ehdottomasti! Tänä talvena en itse edes koskenut suksiin, kun valitsin aina lumikengät :)
VastaaPoistaLipeälampi ei ole vieläkään aivan hajuton. Lähes joka päivä ohiajavana,huomaan yllättäen vanhan tuoksun (?)jollakin tietyllä säällä kulkiessni.
VastaaPoistaMutta paljon on asia parantunut entisestä. Viereisessä järvessäkin uskaltaa jo uida.
Hyvä että lähivesistöt ovat jo puhdistuneet. Olen kyllä itsekin huomannut joskus tutun tuoksun tulvahtavan lammen kohdalla, vaikka siitä surullisestä lipeälampiajasta onkin jo aikaa.
PoistaYhtä asiaa on sillä kohdalla ysitietä ikävä: tien toisella puolella ollutta terävänokkaista kiveä, johon oli maalattu irvistävä naama punahuulineen. Näinköhän se vietiin ehjänä pois toisaalle vai menikö vain murskeeksi tien pohjaan?