Siirry pääsisältöön

Jyväskylä: Laajavuoren Pirunluola

No mitäs ne kalliot kuiskuttelevat, vääräleuat väpäjävät? Sylkevät syntyjä syviä vai joutavia jorisevat? Entä mistä lienee Jyväskylän Laajavuoren luola saanut pirullisen nimensä?

Pirunluolassa ei olekaan tullut ennen käytyä, siispä on mentävä sitä etsimään. Tiedossa on, että se löytyy Haukkalan lähteen lähettyviltä, joten askellan Kortepohjasta Haukkalantielle ja käännyn heti tilaisuuden tullen metsäpolulle. Polku-uria risteilee jokunen  rinteessä Laajavuoren kylpylähotellin alla, mutta suunta on selvä: kallioita kohti.
Yllättävän jyrkkä tämä kalliorinne onkin. Jonkin aikaa sitä seurattuani saavun lupaavalta vaikuttavaan paikkaan. Tämä lohkareinen, sammalten koristama soppi sietää tutkia lähempää. Ja niinpä vain käy, että tuossa tuokiossa Pirunluolan suuaukko löytyy!
Pujottaudun kapeahkosta aukosta sisälle ja hämmästyn. Luola on oikeasti ihan mukavan kokoinen ja täällä mahtuu oikein hyvin liikkumaankin - ei tosin montaa metriä, mutta kuitenkin.
Kalliomaalauksiakin löytyy, ei tosin pronssikaudelta saakka, vaan paremminkin viime vuosikymmeniltä. Ketkä lie pirulaiset ovat jälkiään kallioseiniin sutineet. Olkoon tämä punaisella vedetty kuva moderni hirvimaalaus.
Luolan toisessa päässä on kaksi kapeaa aukkoa, joista sisälle pääsee luonnonvaloa. En edes yritä lähteä mönkimään yhtään pidemmälle kapeaan, oikeanpuoleiseen halkeamaan, sillä ei siitä taitaisi pidemmälle kallion uumeniin päästäkään. Joku tai jotkut lienevät vähintäänkin istuskelleet täällä pidempään, mutta ikävä kyllä luolaan on siltä reissulta 'unohtunut' styroksinpalasia. Eikä minulla satu olemaan roskapussia taskussa tällä kertaa.
Tätä luolaa ei ole kunnioitettu kartassa nimellä, mutta Pirunluolana monet paikan tuntevat. Tiedä häntä, onko luolaa muinoin pidetty alakerran isännän piilopaikkana vai lieneekö joku vain huvikseen alkanut kutsua Laajavuoren komeinta kallionkoloa vanhan vihtahousun mukaan. Nimen arvoitus ei siis selviä, mutta hiisi vieköön - ainakin luolan paikka löytyi!

Kommentit

  1. Mä löysin tuon luolan aikanaan kirjan ”Pirunmaa pellon reunalla : Kortepohjan tarina” (tek. Piia Kaskinen) luettuani. En nyt muista oliko kirjassa jotain selitystä tuolle nimelle, saattoi ollakin.

    Olen muuten joskus nukkunut yhden talviyön tuolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjavinkistä! Tuo opus pitää kaivaa jostakin.
      Olisikin ihme, jos joku ei olisi joskus tuossa luolassa yötä viettänyt, sehän on siihen aika näppärän kokoinenkin!

      Poista
  2. Voi tämmöinenkin on olemassa!! Enpä olisi tiennyt tästä mitään ilman sinua! Vähän pelottava paikka, mutta pitää laittaa muistiin jos sitä joskus tuonne uskaltautuisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirunluola kuulostaa pahemmalta kuin näyttää ;)

      Poista
  3. Kävin luolassa lapsuusaikaisen kaverin Kepen kanssa viisikymmentä vuotta sitten. Pirunluolaksi sitä silloinkin kutsuttiin. Se palasi mieleeni käydessäni Haukkalan lähteellä, joten piti luolakin katsastaa. Samalta se näytti nyt, ei ehkä yhtä pelottavalta kuin silloin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la