Jalkaisin

Mänttä on nykyään tunnetuin taidekohteistaan, mutta kävely- tai pyöräilymatkan varrelta tai sellaisen päässä museoista tai taidenäyttelyistä löytyy myös luontoelämyksiä.  Serlachiuksen Gustaf- ja Gösta-museoista voi lainata vierailun aikana polkupyörän, Gösta-museosta soutuveneen. Ja jos parin kilometrin päässä Mäntän keskustasta sijaitsevan Mäntänvuoren kapuaminen arveluttaa, Vuorenmajalle luontoa ihailemaan voi päästä sesonkiaikana myös paikallisesti liikennöivän Serlachius-bussin kyydissä. Aika mahtava juttu! Kävin itse taidepläjäyksen jälkeen pienellä retkellä Mäntänvuorella, jonka laella sijaitsevan Vuorenmajan vierestä löytyy esteettömän Ilvestien (800 m) lisäksi kolme vaihtoehtoista reittiä kuljettavaksi. Kaikille aluksi yhteinen Ilvestie johtaa Vuorenmajalta Vuorentornille, jonka viereltä näkee maisemia, vaikkei torniin pääsisikään kapuamaan. Reitit on merkitty latvatonta kuusta muistuttavin opastetolpin, mutta kun reitistö jakautuu eripituisiin lenkkeihin, e...

Sulosaari Savonlinnassa kuulostaa omissa korvissani yhtä mainiolta kuin Oulun Hupisaaret...Yhteistä näille kahdelle on muun muassa se, että kummatkin ovat kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Mutta tietääkseni vain Savonlinnan Sulosaaressa on lettukahvila! Kalliolinna (1899) on ainoa huvila, joka on enää jäljellä Sulosaaressa. Toisin kuin moni muu vanha puutalo näillä main, vaaleanpunainen pitsihuvila säästyi niukin naukin purkamiselta ja on nyt muistona viereisellä Kasinonsaarella sijainneen Pitsikylpylän kulta-ajalta, jolloin matkailijat asuivat kylpylähoidoista nauttiessaan joko Kasinonsaaren tai Sulosaaren huviloissa. Kalliolinnan Lettukahvilassa poikkeaminen on kuulunut kesääni jo useamman vuoden ajan. Lettukahvilan yksi hyvä puoli, herkullisten lettujen lisäksi, on se, että paikka on auki kesäkuukausina (noin elokuun puoleen väliin) päivittäin, jopa juhannuksena. Täytteiden yhdistelmät saa itse valita, joten mieluista syötävää saa eteensä aina. Nytkin lähdimme a...

Tuhnunvuori ei ehkä kuulosta kummoiselta, mutta yhtä kaikki se on yksi Vesilahden viehättävistä luontokohteista. Hinsalan Tuhnunvuori sijaitsee lyhyen matkan päässä Laukosta, Klaus Kurjen matkailutien varrella. Sain kyydin Hinsalan- ja Sierimontien risteykseen, mistä oli vain parinsadan metrin kävelymatka tietä pitkin metsäpolulle. Polun alussa odotti Tuhnunvuoren historiasta kertova opastaulu - ahaa, Elias Lönnrot ! Elinan surma! - ja siniset pikkuviitat näyttivät reitin eteenpäin. Matka Tuhnun- eli Pirunvuorelle ei ollut pitkä (noin puoli kilometriä), mutta muutamia esteitä oli tiellä kohtalon. Oli hupaisaa nähdä polulla hevosenkengän painaumia, kun polku oli muutenkin paikoin suorastaan esterata! Ovatko nämä puunrungot ihan luontaisesti kaatuneet suoraan polun poikki vai onko ne siihen vasiten aseteltu... Vaan eipä tästä läpi kulkeminen ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa. Hyvin huonojalkaisille en Tuhnunvuoren polkua silti suosittelisi, koska polulla on muutenkin joi...