Siirry pääsisältöön

Talvikävelytunnelmia Tuomiojärven ympäri, Jyväskylä


Olipa kerran kaunis talvinen pakkaspäivä, jolloin puhdas lumi hohti kutsuvasti ja aurinko lupasi kulkea seuranani koko ihanan iltapäivän. Niinpä lähdin Kortepohjasta kävelylle Tuomiojärven ympäri; alkumatkasta ihailin Haukkalantien maisemia.


Haukkalantie muuttuu välillä kevyen liikenteen kuljettavaksi väyläksi, kun kuljetaan kohti Palokkaa.


Laajavuorentien varressa saattaa vielä tänä talvena nähdä Savilahden tulevan asuinalueen rakentamattomana. Metsää pistettiin pinoon aiemmin, jotta talojen olisi tilaa tulla. Vuoden päästä tässä lienee jo ihan erilaisen näköinen maisema.


Ranta-Niemelän kohdalla pysähdyin kurkkaamaan Tuomiojärveen virtaavaa uomaa, joka näytti nyt olevan kokonaan jäässä.

Palokan ostoskeskusalueella haikailin hetken kupposelle kuumaa, mutta näin hienolla säällä on vaikea suostutella itseään astumaan kauppakeskuksen uumeniin kahvilaan, josta ei ole edes ikkunoita ulos. Niinpä jatkoin matkaa ja käännyin kävelemään Tuomiojärven itärannan puolta takaisin kaupunkiin.


Palokan kauppakeskuksen jälkeen käännyin oikealle, Sekametsäksi nimetylle tielle. Uusien omakotitalojen jälkeen vastaan tulee kävelytie, jota pitkin pääsee oikaisemaan Mankolan rantamaisemiin.


Saavuin Mannilan - Mankolan kohdalla Saarijärventien varteen, missä on vielä jäljellä nelostien puolella tietä vielä pari vanhaa rakennusta, kuten Vanha Mankola.


Löylyjokea peitti hento jääpeite. Käännyin Martti Korpilahden polulle, nauttimaan jälleen kulkemisesta mahdollisimman lähellä Tuomiojärven rantaa.


Palatako kotiin Tuomiojärven yli? Kävelin hetken jäällä ihailemassa Laajavuoren siluettia, mutta sitten käännyin kannoillani ja palasin takaisin kuivalle maalle.


Kivelänrannan kerrostalojen edessä Martti Korpilahden polku on viehättävimmillään.  Onneksi rantaan jätettiin reilumpi suojakaistale puita, kun rakentaminen alueella alkoi.


Tuomiojärven avantouimareiden saunalla oli pakkaspäivänä hiljaista. Millainen pömpeli tuleekaan joskus tilalle, kun aluetta tulevina kehitetään? Toivottavasti rento ja leppoisa saunan ja kahvilan yhdistelmä, johon ovat tervetulleita myös satunnaiset ulkoilijat. Tässä olisi niin ihana päästä pysähtymään kupilliselle teetä, kaakaota tai mehua. Ja tuoreelle leivonnaiselle.


Tuomiojärven jää teki parhaansa houkutellakseen minut takaisin astelemaan pehmeässä pakkaslumessa...


... mutta päätin pysyä kävelytiellä. Tavinsulan melontavaja kanootteineen lepää nyt talviunta.


Taulumäen rinteillä oli harvinaisen vähän jalanjälkiä hangessa. Frisbeegolfaajat olivat siis talvitauolla.


Kierrettyäni vielä Viitaniemen kärjen suuntasin Viitaniemen jousiammuntakentän kautta suosikkipolulleni. Pitkospuita suojaa nyt lumi.


Kohta Kortepohjassa - enää kävelysillan yli, polulle ja loppumatka aurinkoista kävelytietä. Mikä kaunis päiväkävely!

Tuomiojärven kierros on pituudeltaan noin 13-14 km, reittivalinnasta riippuen.

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la