Tuomiojärven saaret

Tuomiojärven päällä on kevyttä pakkaslunta ehkä parisenkymmentä senttiä. Tunsin itseni hieman hölmöksi, kun laitoin lumikengät jalkaan kävelylle niin vähään lumeen, mutta näin jouluna saa höpsötellä. Tuomiojärven saaret houkuttivat, sillä niitä tavoittaa harvoin jalkaisin. Kauempana olevat järven pohjoispään pikkusaaret päätin kuitenkin jättää rauhaan.

Kortesuon edustalla aurasi perhe jäätä luistelua varten. Muutama yksittäinen kävelijä ja hiihtäjä oli myös nauttimassa aurinkoisesta talvipäivästä jäällä. Parinkymmenen asteen pakkanen piristi poskia sen verran punaisiksi, että irvistelin itsekseni pitääkseni kohmettumisen loitolla.

Viitaniemeä ja Kortesuota lähimpänä on pikkuruinen Koivusaari, jossa näkyy kesäisin soutelijoiden nuotiotulia. Aivan Koivusaaren takana seurakunnan Lehtisaaressa rakennukset viettävät talvilomaa kesähulinasta. Puna- ja keltamullalla maalattu päätalo on idyllisen näköinen talvilevossaan. Olisipa upeaa, jos siellä toimisi hiihtokautena kahvila ulkoilijoiden iloksi!

Isot lumikengänjälkeni etenivät avarassa maisemassa vielä kohti yksityisten omistamia mökkisaaria, joiden nimet ovat Mäntysaari ja Hiekkaranta. Niiden lähellä näytti olevan talvikalastajien verkonpaikkojen merkkinä risuja pystyssä, mutta ei tuoreita jalanjälkiä. Kenties verkot on koettu ennen jouluaattoa. Mökit viettävät hiljaiseloa suljettujen ikkunaluukkujen takana, odottaen rauhassa uutta kevättä. Käännyin takaisin kohti Lehtisaarta.

Puolikuu seurasi kulkuani samalla kun laskeva aurinko kultasi taivaanrannan. Haukanniemen rannan tuntumassa kulkeva pariskunta pysähtyi. Toppatakkinen nainen otti hilpeitä juoksuaskelia, pöllytti lunta ja heittäytyi jäälle tekemään enkelin. Joulu!