Walden Pond

Olisinpa saapunut Concordiin jo varhain sunnuntaiaamuna, kokeakseni Waldenin aamun, joka inspiroi Henry David Thoreau'ta (1817-1862) hänen asuessaan täällä pari vuotta metsän keskellä. Thoreau rakensi itselleen huoneen kokoisen mökin Walden Pond -järven rannalle noin puolentoista mailin päässä Concordin pikkukaupungista Massachusettsissa.

Heti tien vieressä on Thoreaun mökin kopio, paanuseinäinen ja -kattoinen vaatimaton asumus, jonka sisälle mahtuvat juuri ja juuri kolme tuolia ("one for solitude, two for friendship, three for society", vuode, puulaatikko, pöytä ja valurautahella. Alkuperäinen mökki joutui uusiokäyttöön Thoreaun muutettua Waldenista pois.

Nyt Walden Pond ja sitä ympäröivä metsä on suojelu- ja virkistysaluetta; parkkipaikat ovat sunnuntai-iltapäivänä täynnä, rannalla perheet nauttivat aurinkoisesta päivästä ja sekä uimarit että muutama meloja sujuttelevat leppoisaan tahtiin tyynellä järvellä. Nainen lukee kirjaa retkituolissa veden partaalla.

 Kapea polku siirtyy veden rajasta lehtevien puiden suojaan, mutta järvi on yhä aivan vieressä. Polulla tulee vastaan yksittäisiä kävelijöitä, jokunen hölkkääjä, useampi pyyhkeeseen kääriytynyt uimari. Mies ja poika tarkastelevat onkiaan - hei, tuolla on ahvenia!

Jewelweed

Maaorava kahistelee kuivuneita lehtiä polun vieressä. Ystäväni osoittaa keltakukkaista kasvia (jewelweed) jonka lehdistä voi murskata oloa helpottavaa tahnaa levitettäväksi iholle, mikäli sattuu vahingossa polttamaan koskettamaan myrkkymurattia (poison ivy). Äkkään aivan polun vieressä mustia torvisieniä. Onko niitäkin päätynyt Thoreaun pannulle, kun hän asui täällä?

Kahlaavat kulkijat ovat koonneet kivikeon matalaan veteen. Pesen käteni ja kasvoni uskomattoman pehmeässä, hyvin mineraalipitoisen tuntuisessa vedessä. Tekisi mieli ottaa vettä pulloon - kuin tämä olisi Lourdesin lähde... No, onhan tämä eräänlainen pyhiinvaellusmatka merkittävän ajattelijan ja kirjoittajan ajatusten lähteille.

Mutkan takana Walden Pondin vesi hohtaa huimasti smaragdin värisenä. Että vesi voikin vaihtaa väriään aivan yhtäkkiä! Sitten olen jo järven päässä, Thoreaun kammoaman radan vieressä (Walden Pondin näkee hyvin junan ikkunasta hetkeä ennen saapumista Concordiin), mistä on enää lyhyt matka Henry David Thoreaun mökin alkuperäiselle paikalle.

Kivipylväät osoittavat, missä Thoreaun mökki oikeasti oli. Tarkka sijainti paljastui, kun amatööriarkeologi Roland Wells Robbins kaivoi mökin piipun perustukset esiin 1945.

Kävelijöiden kivi kiveltä paikalle kasvattama kivikeko - tribuutti kirjailijalle - on levinnyt Thoreaun mökin paikan viereen. Thoreaun hyvin tuntenut Bronson Alcott, kirjailija Louisa May Alcottin isä, auttoi alun perin merkitsemään paikan kivillä vuonna 1872. Being one with nature is being one with yourself, lukee Jessican jättämässä kivessä.

Pysähdymme Walden Pondin rantaan ja istumme kiville syömään retkieväitä, voileipiä ja omenia. Latvialaissyntyinen nainen nousee rantaan uimasta ja jakaa tyytyväisenä eväämme.

Katselemme iltaa kohti sävyttyvää maisemaa. Millaista täällä olikaan vuosina 1845-46? Lehtipuuvoittoisen metsän niukka aluskasvillisuus tarkoitti varmaan silloinkin helppokulkuista maastoa, jonka poikki vierailijat saattoivat poiketa Thoreaun luona ja hänen itsensä oli mukava niin kuljeskella kylille kuin samoilla luonnossa. Waldenissa on lumoa myös ilta-auringon valossa. Elämää metsässä.

kävelypäivä: 11.9.2011