Siirry pääsisältöön

Kauppakadulla Kuopiossa

Kävelen Kuopion matkustajasataman suunnasta Kauppakatua ylämäkeen, kohti toria. Pysähdyn keltaisen talon kohdalla. Onko tämä kirjakauppa ollut paikallaan kauankin? Sen näyteikkunaan on ripustettu esille kerrassaan mainioita valokuvapostikortteja. Korteissa on uniikkia tunnelmaa ja tarinoita, muutama alkaa yksinkertaisesti hymyilyttää. On käytävä puotiin sisälle.
Rosebud-kirjakauppa (Varo askelmaa!) on avannut vasta äskettäin, mutta tuntuu heti kodikkaalta. Valikoimassa on Jukka Gröndahlin mainioiden postikorttien lisäksi sekä uusia että käytettyjä kirjoja, nurkassa nököttää kahvimasiina ja leppoisa musiikki tulee vinyylilevyltä. Löydän heti lukemista... Tiedän tulevani tänne uudelleen.
Menisinkö Kuopion museoon? Ei kiitos tällä kertaa, astun nyt mieluummin puistoon. Snellmannin puistossa pohdin, onko puistokäytävän vieressä iltavalaistu taideteos, mutta ehei; vihreän verkkoteltan alla vain kyyhöttää muutama tuija suojassa talven tuiskuilta.
Joh. Vilh. Snellmanin rintakuvapatsas on kerta kaikkiaan herkullinen näky! Kunnia myös Jukka Gröndahlille, jonka Kuopio-postikortteihin on myös ikuistettu herra Snellman lumikaulureineen ja -hattuineen...
Kuopion tuomiokirkon ovi on kutsuvasti auki, joten miksipä en poikkeaisi sisään. Missään ei näy talvisia hääseurueita, vaikka on lauantai. Sisältä kantautuu upea urkumusiikki, ei kai menossa ole konsertti? Rohkaisen mieleni ja astun peremmälle. Kirkkosali on tyhjä, mutta urkuparvelta tuleva upea soitto täyttää tilan. Salakuuntelijana saan pienen yksityiskonsertin häämarsseja harjoittelevalta kanttorilta... Jään hetkeksi kuuntelemaan tilassa mahtavasti kaikuvia säveliä.
Kirkon perällä palaa pitsireunaisena yksinäinen kynttilä. Sen vieressä on avoin Raamattu, kynä ja paperia, ehkä esirukouspyyntöjä varten? Jätän kanttorin treenaamaan häämusiikkia ja palaan Kauppakadulle.
Markku-Jussi Komulaisen taideteokset ovat ilahduttavasti yhä paikallaan torin työmaan yli menevällä kävelysillalla. Voi kunpa urakka olisi jo ohi! Kaipaan kokonaista, eheää toria, sillä rakennustyömaan aidat ovat olleet paikallaan jo niin turkasen pitkään.
Poikkean aidoista välittämättä kauppahalliin, jonka oven pielessä päivystävä sammakko on lähes kokonaan lumen peitossa.
Kauppahallissa leijuvat ihanat tuoksut - luomuruisleipää, piirakoita, ihania laskiaispullia; kutsuva kalatiski ja lihatiski. Kotoisan ystävällinen palvelu takaa, että kassini täyttyy herkuista. Tulee siis tehtyä kauppaa Kauppakadulla...

Kommentit

  1. Nautin aina näistä Savo-postauksista. Viime viikonloppuna poikkesin sielläpäin ja luin lehdestä pienen jutun tuosta Rosebud-kirjakaupasta. Vaikutti viehättävältä.
    Snellman on saanut paksun kuorrutteen ylleen, kuin kermavaahtoa.
    Voi kuinka paljon minäkin toivon että remontti olisi valmis,aidat ja montut poissa ja kesällä kauppaa käytäisiin koko torin laajuudelta.

    VastaaPoista
  2. Kuopio on niin kiva :) Odotan kovasti torirempan valmistumista, alue on nyt niin kaamea! Toivottavasti työmaasta kärsineet yrittäjät selviävät homman valmistumiseen saakka.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la