Siirry pääsisältöön

Jyväskylä: Teehuone Teeleidi

Teehuone Jyväskylässä? Viimeinkin! Lutakon kaupunginosa saa olla ylpeä siitä, että Teeleidi avasi keitaansa juuri siellä. Teehuone sijaitsee arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelemassa, nykyään Lutakon Leidinä tunnetussa rakennuksessa Schaumanin puistotien alkupäässä, aivan Rantaväylän takana ja likellä Jyväsjärven kiertävää Rantaraittia. Siis oiva pysähdyspaikka kävelyllä!
Tämä kaunis, vuonna 1912 valmistunut rakennus toimi ensin Schaumanin vaneritehtaan johtajan kotina, kunnes vuonna 1924 valmistui tien toiselle puolelle Bruno Krookin rakennuttama Schaumanin linna. Lutakon Leidissä on toiminut jo useita vuosia tilausravintola, mutta kun nuoriso- ja palveluasuntojen toimisto oli muuttanut päädystä pois, vapautui alakerrasta tilaa myös upouudelle teehuoneelle.
Avajaisviikonloppuna (13.-15.6.2014) hehkeät kukat koristavat sisäänkäyntiä ja nurmikolla seisoo hienosti laitettu kiinalainen moottoripyörä. Mutta minä tulin tänne teen takia...
...Ja näyttää siltä, että olen ihan oikeassa paikassa. Teeleidissä paitsi tarjoillaan erilaisia maustettuja ja maustamattomia teelaatuja, myös myydään irtoteetä ja muita teetarvikkeita, kuten teekannuja. Mutta mitä teetä maistaisin? Tällä kertaa en valitse samovaarissa haudutettua teetä tai kokeile Lutakon nimikkoteelaatuja, vaan valitsen kiinalaisen Oolong-teen, jota ei monesta paikasta saa.
Pöytään tarjoiltu tee hautuu kirkkaassa lasikannussa. Tarjottimella on kaksi erilaista teekuppia - ilmeisesti saan valita, millaisesta teeni nautin. Valkoinen kuppi tuntuu hyvältä kädessä ja sen etu on myös, että teen väri erottuu kupista parhaiten. No, toisaalta toinen kuppi mahdollistaa sen, että saan maistaa siitä myös pöytänaapurin aloe vera-maustettua vihreää teetä!
Nautin lempeän oolong-teeni lopulta laakeasta kupista, hitaasti siemaillen. Nam! Kutsun itse oolongia risuteeksi, koska ensimmäiset kupposeni olen aikanaan hauduttanut pienistä, hieman epämääräisen näköisistä tummanvihreistä teemykeröistä. Osittain hapetettu oolong-tee kestää useita haudutuksia ja olisi mukava jäädä istuskelemaan tänne vielä pidemmäksi aikaa, mutta ikävä kyllä kello lähenee aivan liian nopeasti kuutta ja muutenkin on lähdettävä tassuttelemaan jo toisaalle. Kiitos erittäin ystävällisen palvelun ja erinomaisen teenautinnon, tiedän kuitenkin että palaan tänne mahdollisimman pian. Tervetuloa Teeleidi!

Kommentit

  1. Enpä ole kuullut tästäkään mitään. Kiitos vinkistä! Kiva uutuus Jyväskylään! :)

    VastaaPoista
  2. millaiset hinnat? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti kohtuuhintainen, esim. haudutettu teekannullinen kahdelle 5e.

      Poista
  3. No ei ole kallis sitten, pitääkin poiketa piakkoin :)

    VastaaPoista
  4. Olen asunut tässä talossa muutamia vuosikymmeniä sitten. Peter

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin ympärillä lienee ollut ainakin joiltain osin hiljaisempaa. Harva saa nykyään asua Jyväskylässä noin kauniissa vanhassa puutalossa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la