Siirry pääsisältöön

Valon kaupungin 2017 kävelyllä Kirkkopuistossa

Valon kaupunki -tapahtuma on täällä Jyväskylässä taas! Valojen juhlaa ja valotaidetta on kieltämättä tottunut jo odottamaan... Niin hienoja valokokemuksia olen saanut kaupungilla kokea tämän hienon tapahtuman merkeissä.

Valon kaupunki 2017 starttaa virallisesti vasta torstaina 28.9., mutta kävin kurkkaamassa Kirkkopuiston valoteoksia iltakävelyllä jo keskiviikkoiltana. Nyt ei siis sen enempiä jorinoita; kuvista saa kalpean aavistuksen siitä, miltä eräät valoteokset tänä vuonna näyttävät!

Aluksi Alexander Reichstein ja They were here -teossarja:


Aika hauskoja kaupunkikulkijoita!


Sitten jotain jännää. Nämä nurmikolle asettautuneet valo-organismit näyttivät minusta lähinnä mereneläviltä, mutta kyseessä on kuitenkin Annie Mitchellin teos The Forest Rises.


 Joachim Sługocki, Horizontal Interference.



Veikko Lappalainen ja Flowers of Life -kollektiivi 

 
Oma suosikkini oli tällä kertaa tämä hohtava hahmokavalkadi. Vaan saapa nähdä, löytyykö muista tämänvuotisista valoteoksista vielä tämä ylittävää...

Nyt 28.-30.9. kannattaa ehdottomasti lähteä kuljeskelemaan pimeän tultua kaupungille valoteosten pariin. Jyväskylään sopii tulla valaistumaan kauempaakin! Paikallisbussit kuljettavat lähipäivien iltoina ihan ilmaiseksi klo 18-24 kaupungille valotaiteen pariin, mikä on huippujuttu. Täältä kynttilänvalosta tähän :)

Kommentit

  1. Vau, onpa hienoja! <3 Hmmmm, olen ensiviikolla menossa Salamajärvelle vaeltamaan, joten josko samalla reissulla ehtisi piipahtaa Jyväskylässäkin... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ehdit poikkeamaan Jyväskylässä! Valojuttuja on esillä eniten nyt 28.-30.9. 2017 (odotan itse kovasti Kari Kolan teoksia kovasti, hänellä on ollut aivan huippujuttuja täällä aiemmin), mutta osa Valon kaupungin kohteista on onneksi pysyviäkin, eli niitä näkee myös viikonlopun jälkeen. Mietin juuri, minne suunnata tänään pimeän laskeuduttua ;)

      Joka tapauksessa, hyvää vaellusta Salamajärvellä, siellä on nyt varmaan mahtavaa!

      Poista
  2. Kiitos upeista kuvista, joita onnistuit ottamaan. Laitoin tämän blogisi jakoon maailmalle onnitellessani muutamia fb-tuttuja, koska tämä visuaalinen kokonaisuus oli niin koskettava ja ainutlaatuisen taitavasti toteutettu. Juttelin äsken aamulla taiteilija Alexander Reichsteinin kanssa ja hän kertoi, että tämä kokonaisuus oli tehty ihan Jyväskylää varten. Hahmojen esikuvina on käytetty runsasta valokuva- ja maalausaineistoa. Pikanttina yksityiskohtana taiteilija kertoi, että lasta keinuttavan pojan mallina on ollut maalaus Venäjän tsaari Aleksanteri III sta pienenä! Hänellä on yhteensä 40 rautalankahahmoa valmiina, joista osa renesanssiaikaisia, joten ne eivät sopineet kirkkopuiston tunnelmaan. Taideteoksensa olivat edellisen kerran näytteillä Puolassa, mutta osa niistä on ollut jo oululaisten ja helsinkiläistenkin ihailtavina. Näin rakennettujen patsaiden valaiseminen UV-valolla on hänen ideansa. Olimme todella etuoikeutettuja, kun saimme nauttia näin korkeatasoisesta kokonaistaideteoksesta varsinkin nyt maamme 100-vuotisjuhlavuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Reichsteinin hahmot olivat kyllä suosikkejani Valon kaupungissa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la