Jalkaisin

Vesipisarat ropsahtavat niskaani noin minuutin kuluttua siitä, kun olen lähtenyt liikkeelle Suolahdesta, hotelli Keiteleen pihasta. Siis sittenkin sadetakki ylle! Ilmeisesti sade sumentaa pääni niin, että en katso karttaa kunnolla ja heti alkajaisiksi teen hieman turhan lisälenkin lähimetsän poluilla, kunnes hoksaan virheeni. Enempien harha-askeleiden välttämiseksi päätän kiltisti hakea (ammoin merkityn) Keski-Suomen maakuntauran reitin Keitele-hotellin takaisen kuntopolun kautta; muistan nähneeni yksittäisiä reittiviittoja viime kesänä alueella tarpoessani. On aika alkaa katsoa karttaa tarkemmin. Tämä puskan keskelle sijoittuva kävelytien merkki alkaa vaikuttaa enteelliseltä... Mutta tiedän että olen viimein oikealla reitillä ja kohta astelen jo metsäpolkua teollisuusalueelle ja sen asvalttiteiden laitaa pitkin häkellyttävän suoralle Pässinradantielle . Jo tien nimi, Pässinradantie, antaa ymmärtää, että tästä on kulkenut joskus junia; yhdessä kohdassa jalkojeni alla onkin...

Muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustassa, metsän siimeksessä ja (sähköntuotantoon valjastetun) Leuhunkosken partaalla on Juholan talo, jonka pihapiirissä saa kurkistaa Tapperien perheen luomisvoiman lähteille. Sinapinkeltaiseen taloon ja navetan gallerian näyttelyyn pääsee tutustumaan tänä kesänä (2012) viikonloppuisin. Opas kertoo taiteellisen ja urheilullisen perheen elämästä. Perheen äiti, Aino Tapper , oli hänkin taiteellinen ja taitava käsistään; sen voi nähdä esimerkiksi tuvassa esillä olevasta sileäksi veistetystä upeasta puisesta lehmästä. Yläkerrassa Marko Tapio na tunnetun Markkon pikkuruinen kirjailijankammio paljastaa, että mies ei ollut suurikokoinen; jakkara ja pöytä ovat hyvin matalia. Kammion ikkunasta näkyy Leuhunjoelle. Juholan pärekattoisessa navetassa toimiva Galleria Jarska esittelee tänä vuonna Yrjö Tapperia ja mm. hänen näyttämölavastuksiaan. Navetassa myös esillä olevassa kuvassa isä- Vihtorista ja Tapperin neljästä veljeksestä näen ...

Sataa, sataa ropisee. Saarijärven taivas kyynelehtii hetkittäin valtoimenaan. Karistan sateenvarjosta pahimmat pisarat ja astun Kauppakadun Kafe Kardemum -kahvilaan odottelemaan vesiryöpyn asettumista. Erikoiskahvien kieltämättä välillä haastava perussanasto on kerrankin mutkattomasti esillä tiskin vieressä! Kuuma juoma lämmittää ja erinomainen feta-kasvispiirakka katoaa lautaseltani nopeasti. Olen varustautunut kartalla ja esitepinolla, jonka sain matkaani ystävälliseltä matkailuneuvojalta - kun olin ensin onnistunut löytämään hänet Saarijärven kaupungintalon uumenista, käytävämutkien takaa. Löydän Saarijärven museon Paavontien tuntumasta, reilun kilometrin kävelymatkan päässä keskustasta. Pääovea vartioi Saarijärven oman pojan, Kain Tapperin Musta kallo -veistos. Kaija Väre: Tarmo Manni Museossa ovat muutenkin nyt esillä saarijärveläiset: muotokuvanäyttely on laaja otos paikkakunnalla kasvaneesta ja/tai vaikuttaneesta väestä. Edesmenneen näyttelijä Tarmo Manni n on ikuis...