Haapasaaressa

Vaajakosken Iso-Haapasaareen pääsee Haapaniemen perältä seuraamalla Savutuvan Apajalle johtavia kylttejä, kun ylittää lopulta pienen sillan. Iso-Haapasaari on pitkälti lehtomaista seutua, jonka ympäri voi kulkea jalan 2,7 km luontopolkua tai tehdä lyhyemmän 1,7 km luontopolkukierroksen.

Mikäpä aurinkoisena alkusyksyn iltana sen mukavampaa kuin kulkea rauhaisaa polkua, vilkuilla polun vierestä toiveikkaana sieniä, kurkistella oksien lomasta Päijänteen lahdelmia ja ihastella vihreästä jo vähitellen kellertävään taittuvia värisävyjä. Polku on merkitty puihin maalatuilla punaisilla kolmioilla ja siellä täällä on luonnosta kertovia opastetauluja niin eläin- kuin kasvikunnasta.
Kärpässienet hehkuvat komeina ja runsaslukuisina. Tatit ovat saaneet jo seuraa lukuisista madoista, ikävä kyllä. Länsirannalla valo siilautuu kauniisti lehvien lävitse, kun on aika pitää leppoisa tauko ja tehdä tulet huolletulla nuotiopaikalla. Uisteluvene surisee hissukseen ohi, muutaman rivakamman moottorialuksen pärinä kaikuu tyynellä järvellä kauas. Jäätelöauto rallattaa vastarannalla Jyskässä. Muuten olisikin liian idyllistä ja voisi unohtaa olevansa niin lähellä Jyväskylän huminaa...

Palaamme luontopolun alkuun ja muistan hämärästi nähneeni talvikävelyllä mäen päällä viitan Opinsaunan kiukaalle, mutta en silloin lähtenyt rämpimään umpihankeen. Nyt ei erotu edes poluntapaista! Astumme mäellä rannan puolelle tietä ja nousemme todennäköisimmälle paikalle, korkeimmalle kohdalle.
Sieltähän Opinsaunan kiuas löytyykin. Kyseessä on kivistä vuosien saatossa kasattu monumentti, jonka aloittivat Jyväskylän seminaarista valmistuneet kansakoulunopettajat vuonna 1867. Kukin toi siihen kiven, tai no, osa näyttää niin järeiltä murikoilta, että ehkä taakkaa jaettiin? Traditio jatkui aina vuoteen 1937. Monessa kivessä erottuu vuosilukukaiverruksia yli sadankin vuoden takaa. Toivottavasti paikka ei nyt kätkeydy taas unohduksiin, kun polku on jäänyt Apajan majoitustilojen laajennustyömaan kivilohkareiden alle.

Kommentit

Suositut tekstit