Siirry pääsisältöön

Pihakävely Ylistöllä

Tiistai-iltana Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa oli Jyväskylän puutarhaseuran pihakävely, tarkemmin ottaen Ylistön kampuksella. Suunnittelija Hillevi Kotiranta yliopiston museolta johdatteli meitä Ylistön puutarhan puilta, pensailta ja muilta puutarhan viheriöijiltä toiselle.

Tässä lehtosaarni, tuossa punalehtikoivu (kuva yllä) - sen lehdet ovat aluksi vihreät, lupailevat reunoilta tummaa ja tummuvat vähitellen jännittävän tummanpunaisiksi. Harmittavaa kyllä Ylistönrinteellä olevia puita ja kasveja ei ole merkitty pienin kyltein, jotka helpottaisivat meitä ei-kasvitietäjiä. Seminaarinmäellä kasvitieteellinen puutarha on helpompi uteliaalle kulkijalle siksi, että siellä on ilkivallasta huolimatta vielä noin satakunta infokylttiä jäljellä.

Ylistön valkeita fysiikan, kemian ja nanoteknologian laitoksia ympäröivä puutarha-alue jää helposti huomaamatta. Myös rakentajat ovat yliopiston laajentuessa surutta tai vahingossa listineet esimerkiksi pajuja, jotka oli ihan tarkoituksella istutettu paikoilleen. No, on siellä vieläkin nähtävää, esimerkiksi taalainmaankoivuja (hauskanmalliset lehdet), visakoivuja ja pylväsmäisiä tervaleppiä. Ambiotican (ympäristökeskuksen laboratorioyksikkö! Apua mikä massiivinen sanayhdistelmä!) vihkiäisten kunniaksi sen seinän viereen istutettiin kolme koivua 3.9.1999 ja paikalla oli kuulemma myös Martti Ahtisaari.

Kierrämme rantaraitin puolelle ja laskeudumme hetkeksi Kimmo Schroderuksen Hyöky-veistoksen viereen. Sen alta kaadettiin muutamia tervaleppiä. Portaiden vasemmalta puolelta näkyy kultakuusia, joiden uudet kasvustot ovat hauskan kellertäviä näin alkukesästä, mutta muuttuvat kuulemma myöhemmin vihreiksi.

Kun Jyväsjärveltä ylös nousevilta portailta, Hyöky-veistoksen jälkeen, kääntyy vasemmalle kohti sisäpihaa, sieltä löytyy ihan oikea pieni puutarha. Sinne mennessä oikealle puolelle jää ruotsinpihlaja, vasemmalle suomenpihlaja. Eron huomaa vaikka puiden lehtiä koettamalla ja sivelemällä. Ruotsissa on kaikki sileämpää...
Näin kieloaikaan kukkii myös kalliokielo (yllä) sisäpihalla. Sisäpihalla löytyy oikealta lehto-niittymäisen maaston kasveja, pähkinäpuu ja jalavia, vasemmalta ketomaaperää ja esimerkiksi villiomenapuu. Mukava kierros; ehkä vielä jonain päivänä tunnistan edes muutaman noista puista!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas
6 kommenttia
Lue lisää

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös
5 kommenttia
Lue lisää

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
9 kommenttia
Lue lisää

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva
14 kommenttia
Lue lisää

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la
Lähetä kommentti
Lue lisää