Istuskelen
Réfuge de Valmasque -majan alapuolisella kalliolla aamukuuden jälkeen seuraamassa, kuinka auringonsäteet valaisevat yhä laajemmalti vieressä kohoavia kallioseinämiä. Kahvi/tee/kaakao + leipä -aamiaisen jälkeen on edessä enää laskeutuminen takaisin Castérinoon. Jostain syystä toivoisin ajan pysähtyvän.
Aurinko kohoaa ripeästi ylemmäs. Näkymä alas Valmasquen laakson ja Italian rajamaastosta siintävien vuorten suuntaan on taianomainen. Tankkaamme vesipullot ja heitämme majalle sekä rupattelutovereille hyvästit.
Kivinen polku laskeutuu lyhyellä matkalla yli parisataa metriä ja mutkittelee jyrkkää rinnettä, juuri niin leveänä, että majalle ja sieltä pois tarvikkeita kantavat aasit pystyvät siitä vielä kulkemaan. On hyvin ymmärrettävää, että kukin kantakoon omat roskansa myös majalta pois.
Polku ohittaa rinnettä railakkaasti alas syöksyvän vesiputouksen. Alempana kapean virran ylittävä silta on puoliksi notkahtanut, mutta ehjän parrun päältä pystyy hyvin kulkemaan. Rinteen kaltevuus loivenee, puiden määrä kasvaa ja kulkeminen helpottuu. Juuri kun olen ajatellut, että murmelihavainnot ovat reissulta takana, näen ruskean turkin vilahtavan polun yli oikealle. Kiven päällä murmeli kohtaa lajitoverinsa; jätämme ne rauhassa nahistelemaan.
Polku yhtyy pian jeeppikelpoiseen, kivenmurikoiden kansoittamaan kapeaan tiehen, jota pitkin tallustamme yhä alemmas. Yhdestä kohdasta on vasemman puolen valettu reunuskaide romahtanut alas, joten reunuksen sileää houkutusta kannattaa vastustaa. Jyrkän rinteen alapuolella kohisee iloisesti; uomaan ryöppyää lisää vettä rinteiltä. Askel on näin alamäessä kepeä ja ripeä, mutta samalla haikea... Jossain kalkkaa lehmän kello.
Lehtikuusi,
mélèze, viihtyy tässä valossa ja maisemassa. Niin viihtyisin pidempään minäkin, mutta retken päätepiste lähenee. Vastaantulijoiden määrä tihenee ja saavutamme autotien, jonka varrelle on pysäköity lukuisia Mercantourin kansallispuistoon saapuneiden retkiseurueiden autoja ja uusia tulijoita riittää. Saavutamme Castérinon ennen puolta päivää. On aika nousta bussiin, junaan ja palata lähemmäs merenpinnan tasoa. Ja alkaa tutkia karttaa seuraavan reissun toivossa.
(Retkipäivä: 9.7. 2011)
Kommentit
Lähetä kommentti