Jääaskelia

Jyväskylän vanhan hautausmaan nurkalta, Tourukadun kuusien luota pääsee polkua pitkin alas Tourujoen laaksoon. Laaksossa kulkee hautuumaan alapuolella joen rantaa seuraava Tourujoen luontopolku, joka on ollut jo toista vuotta suljettuna sortumisvaaran vuoksi. Polun opasteet on töhritty lukukelvottomiksi.

Erilliset kieltotaulut toppuuttelevat nytkin menemästä luontopolulle, mutta käväisen kuitenkin muutaman metrin päässä joen rannan maisemalavalla katselemassa jäätynyttä Tourujokea,  sen ylle kaartuvia puita ja mitä erilaisimpia jälkiä lumessa.

 Mitä outolintuja jäällä liikkuukaan...

Seuraan Tourujoen rantaa laakson pohjalla Tourulaan niin pitkälle kuin keskustan puoleista rantaa on mahdollista kulkea ja nousen sitten Heikinkadulle. Schaumanin linnan tornin ikkunassa loistaa joulutähti.

Tähystän tornin huipulla vielä korkeammalle kohoavaa tuuliviiriä - ei mutta Schaumanin linnaa vartioi uljas ratsukko! Ei ole tullutkaan aiemmin sitä huomattua.

Jatkan matkaa Lutakon rantaa pitkin satamaan, missä kotakahvila on sen ovelle laitetusta aukioloaikalapusta (la-su) huolimatta nyt kiinni.  Luistelijoiden määrästä päätellen muitakin asiakkaita olisi minun lisäkseni ollut...

Leveä luistinrata on ahkerassa käytössä, mutta päättelen että sen oikeassa laidassa on tilaa on myös kaltaiselleni kapean askeltilan vievälle, aivan radan reunassa sauvoitta kävelevälle kulkijalle. Kävelen kaikessa rauhassa, tunnen kuinka kantapää pyörähtää askeltaessani ohuen lumikerroksen peittämällä tummalla jäällä. Vaikka päivä on harmaahko, silti tuntuu, että jäällä kävely on jonkinlaista valohoitoa. Nousen Alban rannasta takaisin kävelytielle ja palaan kohti keskustaa.