Vuoden ensimmäisenä päivänä Tuomiojärvellä suihkii hiihtäjiä ja istuskelee pari pilkkijää, onhan nyt kepeän pakkasen päivä. Uimarannan oikealla puolella melontalaituri on kerännyt kinosta. Kesällä tältä matalalta laiturilta pääsee meloja mukavasti vesille, sillä aiempi polttoyritystenkin kohteeksi joutunut lankkuviritelmä on nyt historiaa. Järven toiselta puolelta siintää mutkamäkilaskijoiden rinne.
Ex-leirintäalueen eli Kivelänrannan edustalla on useita autoja, liekö hiihtäjien, pilkkijöiden vai avantouimareiden. Avantouimarien tukikohdan ohi vie kävelijöiden auki pitämä rantapolku Löylyjoelle saakka. Mietin, kuinka mukavaa olisi jos näillä nurkin olisi talvikahvila ulkoilijoiden iloksi, mutta moinen ylellisyys taitaa olla liikaa unelmoitua nykyään, kun palvelun järjestäminen tai sen käyttäminen ei saisi maksaa mitään kenellekään...
Talviset koristeomenat eivät näemmä ole kelvanneet vielä linnuille Tourujoen rannalla. Kävelen Tourujoen laitaa
Kankaan tehtaalle, missä vallitsee nyt unelias tunnelma, kun Sappi vuosi sitten sulki M-Realilta ostamansa paperitehtaan, eikä käynnistetty kaavoitusprosessi tule muuttamaan alueella mitään varmaan vähään aikaan. Minimanin ja radan jälkeen käännyn jyrkästi oikealle Kuusamankadulle, joka ei kadun tässä päässä ole ansainnut kylttiä, mutta joka kuitenkin on ystävällisesti aurattu. Muutoin hiljaiselta tehtaalta kantautuu tänne vielä ties minkä laitteiden huminaa. Edessä oleva pitkän näköinen tie antaa kuvaa siitä, kuinka suuri Kankaan tehtaan alue todella on.
Seuraan koiranulkoiluttajien ylläpitämää metsäpolkua kohti Tourujoen rantaa, kun savuilmiö tulee vastaan. Tai no, höyryilmiö. Ikään kuin höyrynuotio höyryämässä keskellä metsää. Yksinäinen, pienehkö musta lintu lämmittelee sulan maan keskellä ja arvatenkin nauttii lämpimästä. Kun polku lähenee kerrostaloja, loistaa parissa paikassa keskellä hankea oikea elävä tuli; kynttilät palavat vielä yön jäljiltä uudelle vuodelle.
Kommentit
Lähetä kommentti