Jäitä pitkin
Lutakon Innova-tornin ja Tanssisalin välistä paljastuu, mistä armoton junttaus on kaikunut Jyväsjärvelle saakka. Tässä paalutetaan paikkaa Innova 2-rakennukselle, jonka myötä Rantaväylän viereinen maisema Paviljongin tuntumassa alkaa kuroutua umpeen.
Tuntuu hulppealta kävellä Jyväsjärven jääbulevardia, ensi viikonlopun oikeaa lentokoneen kiitorataa (jos laskuvarjohyppääjien suunnitelmat toteutuvat), liki ainokaisena kulkijana. Tilaa olisi useammallekin, mutta lauantain harmaahko sää lie ohjannut muita ulkoilijoita toisaalle.
Saapuessani Rauhalahteen odottaa rannalla outo näky: jäälle viettävälle penkereelle on ajettu henkilöauto. Eikä vain hetken parkkiin. Kilvettömän Vectran kuskin puoleinen etuikkuna on isketty säpäleiksi, radion kolo on tyhjä; poliisiteippi kertoo että tapaus on tutkittu. Mutta toivottavasti joku käy hinaamassa kärryn pois ennen kuin auton nokka valahtaa kevätjäihin!
Kävelen Äijälästä Väinölän ohitse sulamisveden liukastamia kävelyteitä ja kaipaan taas jäälle. Sievisenmäentien päästä pääsee onneksi laskeutumaan Päijänteen rantaan. Haapalahdella ulkoilevia koiria on ajateltu - ihan ikioma pissipaikka!
Haapaniemen pohjoisen niemekkeen takaa löytyy Sammalahti, mistä on kavuttava taas rantaan. Lukuisia veneitä on täällä talviparkissa odottamassa vesillelaskua, jokunen varmasti korjaustakin. Palloilukeskus Hutungin takaa on enää lyhyt matka Vaajakosken taukopaikalle.
Hetkeä ennen Naissaarta osun sattumoisin koko perheen talvitapahtumaan Liekkilammelle, minne mm. vaajakoskelainen Koukku ja Paukku (kalastus- ja metsästyskerho) on järjestänyt ohjelmaa. Nuorimmat osallistujat laskevat mäkeä, moni on lammella pilkillä tai syö lämmikkeeksi makkaraa tai kalasoppaa. WC-kyltti ohjaa viereisessä Varassaaressa sijaitsevaan Liekkilään, joten käytän hyväkseni tilaisuutta tutustua taloon.
Ulkoa lämpimän keltaiseksi maalattu Liekkilä (1918) on kunnostustöiden jälkeen hienossa kunnossa ja edelleen käytössä kokous- ja juhlapaikkana, mihin käyttöön se aikanaan valmistuikin. Harmi, että nyt ei ole lupaa kurkistaa taloa eteisaulaa pidemmälle, viereinen takalla varustettu huone näyttää niin mukavalta! Eteisen ikkunaa koristaa tyylikäs käsin virkattu pitsikappa.
Sitten tauolle Naissaaren kahvihuoneelle lepuuttamaan jalkoja - ja nauttimaan herkullinen marenkipäällysteinen omenahyve ennen kuin on aika palata kohti kaupunkia. Paluumatka alkaa Vaajakoskentien vartta, mutta Halssilan kohdalla on pakko hylätä autojen tuottama melu ja astua taas kutsuvan avaralle Jyväsjärven jäälle. Paitsi että jääreitti lyhentää mukavasti matkaa, on se myös mahtavasti hiljaisempi... Päivän ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat ylleni vasta saavuttuani Lutakon satamaan.
Tuntuu hulppealta kävellä Jyväsjärven jääbulevardia, ensi viikonlopun oikeaa lentokoneen kiitorataa (jos laskuvarjohyppääjien suunnitelmat toteutuvat), liki ainokaisena kulkijana. Tilaa olisi useammallekin, mutta lauantain harmaahko sää lie ohjannut muita ulkoilijoita toisaalle.
Saapuessani Rauhalahteen odottaa rannalla outo näky: jäälle viettävälle penkereelle on ajettu henkilöauto. Eikä vain hetken parkkiin. Kilvettömän Vectran kuskin puoleinen etuikkuna on isketty säpäleiksi, radion kolo on tyhjä; poliisiteippi kertoo että tapaus on tutkittu. Mutta toivottavasti joku käy hinaamassa kärryn pois ennen kuin auton nokka valahtaa kevätjäihin!
Kävelen Äijälästä Väinölän ohitse sulamisveden liukastamia kävelyteitä ja kaipaan taas jäälle. Sievisenmäentien päästä pääsee onneksi laskeutumaan Päijänteen rantaan. Haapalahdella ulkoilevia koiria on ajateltu - ihan ikioma pissipaikka!
Haapaniemen pohjoisen niemekkeen takaa löytyy Sammalahti, mistä on kavuttava taas rantaan. Lukuisia veneitä on täällä talviparkissa odottamassa vesillelaskua, jokunen varmasti korjaustakin. Palloilukeskus Hutungin takaa on enää lyhyt matka Vaajakosken taukopaikalle.
Hetkeä ennen Naissaarta osun sattumoisin koko perheen talvitapahtumaan Liekkilammelle, minne mm. vaajakoskelainen Koukku ja Paukku (kalastus- ja metsästyskerho) on järjestänyt ohjelmaa. Nuorimmat osallistujat laskevat mäkeä, moni on lammella pilkillä tai syö lämmikkeeksi makkaraa tai kalasoppaa. WC-kyltti ohjaa viereisessä Varassaaressa sijaitsevaan Liekkilään, joten käytän hyväkseni tilaisuutta tutustua taloon.
Ulkoa lämpimän keltaiseksi maalattu Liekkilä (1918) on kunnostustöiden jälkeen hienossa kunnossa ja edelleen käytössä kokous- ja juhlapaikkana, mihin käyttöön se aikanaan valmistuikin. Harmi, että nyt ei ole lupaa kurkistaa taloa eteisaulaa pidemmälle, viereinen takalla varustettu huone näyttää niin mukavalta! Eteisen ikkunaa koristaa tyylikäs käsin virkattu pitsikappa.
Sitten tauolle Naissaaren kahvihuoneelle lepuuttamaan jalkoja - ja nauttimaan herkullinen marenkipäällysteinen omenahyve ennen kuin on aika palata kohti kaupunkia. Paluumatka alkaa Vaajakoskentien vartta, mutta Halssilan kohdalla on pakko hylätä autojen tuottama melu ja astua taas kutsuvan avaralle Jyväsjärven jäälle. Paitsi että jääreitti lyhentää mukavasti matkaa, on se myös mahtavasti hiljaisempi... Päivän ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat ylleni vasta saavuttuani Lutakon satamaan.
Kommentit
Lähetä kommentti