Äijälästä jääbulevardille

Tämä sunnuntai on ehkä kevättalven hienointa kävelysäätä: lumessa on vielä karheutta, ilma on lempeän lämmin ja satumaisen aurinkoinen. Kun saavun Jyväsjärven rantaa pitkin Rauhalahteen, näen kävelytien viereisellä kumpareella jänisten jäljet, jotka risteävät neljän männyntaimen keskipisteessä.

Viherlandian kohdalla ylitän Kuokkalantien. Äijälän alue, jolla Viherlandiakin sijaitsee, on saanut nimensä Äijälän tilan mukaan, jonka historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka.

Omakotitaloalueen laidalta löytyy edelleen 1800-luvulta rakennetun Vanha-Äijälän talon pihapiiri harmaine piharakennuksineen, joiden uumenista kuuluu ohi kulkiessani eläinten ääniä. Mahtavaa, että pihapiiri on säilynyt! Keskellä pihaa on kookas, lumen nyt peittämä kota.

Vanha-Äijälässä toimii nykyään Äijälän perhekoti. Keskiviikkoiltaisin täällä voi piipahtaa käsityökahvilassa. Perhekodin alapuolella Äijälänkujan varrella sijaitsee tilaan kuuluva luomupuutarha, jonka kunnostusprojekti jatkunee jälleen keväällä.

Laskeudun Väinölän telakan tuntumasta Päijänteen jäälle, missä lukuisat hiihtäjät ja kävelijät nauttivat ulkoilusta. Telakalla on muutamia aluksia, myös Jyväskylä-höyrylaiva...

...jolla ei kylläkään ole modernia jatkoperää, eikä aluksesta taida lähteä oman koneen savupilveä taivaalle vielä aikoihin.

Saanemme siis odotella, ennen kuin Jyväskylä (1924) pääsee kunnostustöiden jälkeen toivottavasti joskus taas vesille. Jospa satavuotisjuhlan kunniaksi? Näissä mietteissä ylitän jään hyvissä ajoin ennen Äijälän salmea, turvallisiksi katsomiani jalanjälkiä pitkin, jotta pääsen Kuokkalan kartanoon teetauolle.

Kuokkalan kartanolta siirryn takaisin Rantaraitille, mutta Pitkäruohon luonnonsuojelualueelle johtava polku houkuttelee pian poikkeamaan rannan suuntaan. Kapuan ensi kertaa Lyyli-nimiselle lintutornille, jolta tosin ei nyt linnustoa voi tarkkailla. Rauhalahden sula lintukatraineen on kaukana lahden toisella puolella! Jään yli avautuva maisema on niin hieno, että muuta mahdollisuutta kuin jääkävely Jyväsjärvellä ei enää ole...

Ihmettelen pian hämmentävän leveäksi aurattua jääbulevardia keskellä Jyväsjärveä; sitä pitkin kävelee ripotellen väkeä kumpaankin suuntaan. Mitä täällä on oikein tapahtunut? Miksi moinen kiitorata on tähän aurattu? Maanantain Keskisuomalaisesta selviää, että Jyväsjärven jäällä on ollut lehden järjestämä jäärieha.

Yksi kairaaja on viettänyt pienimuotoista pilkkiriehaa Lutakkoa vastapäätä. Toivottavasti pilkkireiältä on noussut saalista.