Avaan valkoisen puuportin hakasen ja astun Ilomantsin Kokonniemen kalmistoon. Käännyn vasempaan ohjaavalle polulle, kiertääkseni kalmistoniemen myötäpäivään. Ketään toista kulkijaa ei ole liikkeellä; olen yksin ikilepoa nukkuvien maalla.
Kokonniemen kalmisto on ortodoksinen hautausmaa. Kiinnitän ensimmäisenä huomion kauniisti koristettuun puiseen hautaristiin, jonka poikkipuuhun on solmittu vainajaa muistaen kapea pellavainen liina,
tuulipaikka.
Joku on lunastanut ja reunustuttanut kivillä hyvinkin laajan hauta-alueen oman suvun käyttöön,
mutta etenkin vanhempia hautapaikkoja markkeeraa useimmiten vain risti tai yksinkertainen kivi, vailla sen kummempia rajamerkkejä. Kauppias
Sallijeff on uinunut niemellä jo yli 100 vuotta.
Iivar Surakka (k. 1917) puolestaan on saanut tyytyä vaatimattomaan, nyt jo osittain lahonneeseen puuristiin.
Tavanomaisempiakin hautakiviä, neliskanttisiksi hiottuja graniittilohkareita, seisoo myös sopuisasti kalmiston puiden lomassa. Neliskanttikiviä katsellessani tajuan, että näen niitä paremmin hautoja ympäröivän, mukavasti "hoitamattoman" luonnon. Täällä myös kuolleet saavat olla vapaammin, vähempien sääntöjen pauloissa. Väyliä ei ole piirretty viivoittimella.
Kun käyn juurakkoista, mustikanvarpujen reunustamaa polkua pitkin kohti Kokonniemen kärkeä, tunnen ensimmäistä kertaa käveleväni hautausmaalla, joka sekä näyttää että tuntuu luonnolliselta paikalta viimeiseksi leposijaksi.
Kokonniemen kärjessä on sielläkin erilaisia hautamuistomerkkejä.
Maria (o.s.)
Laadikain (1835-68) on saanut haudalleen vaatimattoman kivilaatan, sen sijaan itkuvirsien taitaja
Irinja Arhipoffia (1864-1934) on kunnioitettu uudehkon näköisellä, kookkaalla muistomerkillä.
Järveltä kantautuu polulle aaltojen loiske, tuuli pyörittelee päässä muistoja ja ajatuksia. Niemen kärjen penkillä voi pitää kävelyn ohessa oman mietiskelyhetken ja katsella rantapuiden lomitse Ilomantsinjärvelle.
Alkukesän raikas lehväkatto kaartuu polun ylle. Täällä ei ole mahdollisimman helppohoitoisia nurmikoita ja samanlaisia hoitokukkia haudalta toiselle, yhdenmukaisuuteen pyrkivää järjestystä, jolla hallitaan viivasuorien käytävien rajaamia hautapaikkarivistöjä koodatuissa kortteleissa. Kokonniemessä haudalla kävijälle varmasti riittää, kun painaa mieleensä oikean polun mutkan ja haudan viereisen puun.
No, joku on erottanut sukunsa "tontin" aidan avulla. Toisen vastaavanlaisen aita on ikääntynyt ja horjahtanut maahan. Mikään ei ole ikuista...Maaksi on aitakin tuleman.
Hyvin lähellä kalmiston porttia on perinteinen karjalainen
grobu, kauniisti harmaantunut matala hirsimaja. Grobu on ilomantsilaisen runonlaulaja
Simana Sissosen (1786-1848) kunniaksi pystytetty; hänet on ilmeisesti myös haudattu Kokonniemeen. Sissonen antoi tärkeän panoksen Kalevalan syntyyn.
Kokonniemi on yksinkertaisesti lumoava. Kalmisto on aito vainajien leposija, jossa elämä ja kuolema kohtaavat sulassa sovussa, antaen tilaa elon erilaisuudelle. Taitaapa olla kaunein hautuumaa, jolla olen käynyt.
Mukavaa että olet löytänyt kappaleen aitoa eläävää ilomantsilaista historiaa.
VastaaPoistaNäinhän näiden kirkkomaiden tulisi aina ollakin, mahdollisimman vähällä hoidolla tloimivia luonnon temppeleitä. S.
Ilomantsi saa olla Kokonniemestä ylpeä. Sen tunnelma kunnioittaa myös vainajien elämää paljon enemmän kuin suoralinjainen, tehohoidettu ja viimeisen päälle numeroitu suuri cityhautausmaa.
VastaaPoistakumma kyllä en ole koskaan käynyt kyseisessä kalmistossa vaikka olen entinen
VastaaPoistailomantsilainen.mutta nyt kun mulle on tullut ikää lisää niin kaikki tällainen on alkanut kiinnostaa ja yleensäkin kaikki ilomantsin historia.onneks on tää netti
niin saa paljon kaivattua tietoa
Seuraavalla reissulla sitten kalmistoon kävelylle :)
PoistaTodella kaunista. Ehdottomasti paikka, jossa täytyy päästä käymään.
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi edelleen!
PoistaItselläni on omaisia haudattu sekä tuonne Kokonniemen kalmistoon, kuten myös tuonne Ilomantsin "cityhautausmaalle". Kunnioitan kuitenkin "vainajien elämää" kummallakin hautausmaalla.
VastaaPoistaHyvän leposijan ovat saaneet omaisesi. "Cityhautausmaalla" ei olekaan Ilomantsissa tullut käytyä.
PoistaLisäsin tämän blogin linkin MyMaps-karttaani Kirkot, pyhäköt ja hautapaikat Pohjois-Karjalassa.
VastaaPoistaSamalla liitin kohteeseen "Ilomantsi - Kokonniemen kalmisto" tästä blogista kuvan kalmiston portista.
Karttaani ei liity mitään kaupallisuutta, joten se on täysin taloudellista hyötyä tavoittelematon harrastejulkaisu, jota on tähän mennessä (17.3.2018) katsottu jo liki 16 000 kertaa.
Linkki em. karttaan:
https://drive.google.com/open?id=1sybVcjOmLi0Ie6JxDyyNqFGZODE&usp=sharing
Kiva kuulla Timo! Hienoa, että olet tehnyt tuollaiset kartan.
PoistaTiedätkö saako tuonne kalmistoon vieläkin haudata vainajia? Vai onko kyseessä vain historiallinen paikka, johon ei enää haudata?
VastaaPoistaT: Ortodoksi
En valitettavasti tiedä; paikallinen ortodoksiseurakunta osaisi kertoa tilanteen. Muistelisin, että siellä olisi myös sukuhautoja, joihin on edelleen haudattu vainajia. Kävin kalmiston rauhassa viimeksi pari vuotta sitten. Toinen hieno kalmisto on Pörtsämön erämaakalmisto Öllölässä.
PoistaVuonna 1882 syntyneen ja
VastaaPoista1909 haudatun kauppias Dimitreij Tarasow Sallijeffin syntymäpäivä ja -kuukausi eivät erotu rautaristin kuvasta ja sitä tietoa kaipaan täydentämään tutkimustani.
Olisiko Ilomantsissa joku niin ystävällinen, että kävisi kevään tullen katsomassa, saako numeroista selvää paikan päällä, ja ilmoittaisi?
inkrua(at)viesti.net
Toivottavasti joku Ilomantsista voi auttaa. Jos vielä löydän alkuperäisen kuvan arkistoistani, katson saisiko numeroista selvää ja otan yhteyttä.
PoistaToiveikkaana odottelen tietoja yhä...
VastaaPoistainkrua(at)viesti.net