Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi.

Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon.

Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle.

Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuvasti teoksen nimi on Puutarhassa, tekijä Liisa Äärynen. Talon väljää puutarhaa kelpaa kyllä täältä ylärinteestä katsella, vaikka Jyväsjärven ranta ei ole enää yhtä lähellä kuin ennen ja liikennekin mölisee nyt Älylässä toiseen malliin. Wivin aikana pihalla oli myös tuiki tarpeellinen hyötypuutarha talouden tarpeisiin.

Wivi Lönnin patsas (Sonja Vectomov 2010) puolestaan tähystää arkkitehdin entistä kotitaloa, joka on ikuistettu myös patsaan jalustaan. Myös koirankopin ääriviivat löytyvät Wivin jalkojen juuresta.

Se varsinainen virallinen koirankoppi taasen on asuintalon päätyseinustalla, ennen omenaportille johtavaa katettua käytävää. Tästä voi päätellä, että emännällä on saattanut olla kaksi lemmikkikoiraa, joista toinen suomenpystykorva. Koirankoppi ei ole maan tasalla vaan kivijalan yläpuolella, joten liekö tässä syy siihen, että koppi ei kuulemma ollut edes Wivin aikana juurikaan käytössä?

Kuumana päivänä on varmasti ollut mukava hengähtää varjoisalla, punatiilin verhotulla käytävällä. Käytävän takaa pilkottaa taloon kiinteästi liittyvän talvipuutarha-kasvihuoneen katto. Astumme pihapiiristä ulos sievästä omenaportista, jonka pielessä on Wivi Lönnin reliefi ja arkkitehdin rakennukset alueella paikantava hyvä kartta, valokuvanäyttelyn lisäksi.

Hämeenkadun toiselta puolelta pilkottaa Wivin veljelleen Villelle suunnittelema talo, mutta palaamme Wivi Lönnin kadulle, jonka varrella on lisää hänen suunnittelemiaan rakennuksia. Heinosen talo (1913, yllä) on alkujaan Wivin kynästä, samoin Pesoniuksen talo. Kadun päästä ehdittiin purkaa yksi Lönnin työ ja tilalle tuli oudosti kerrostalo...  Onneksi purkuvimma ei edennyt edemmäs!

Wivin Kanalan takaseinä oli aikoinaan keltaiseksi maalattu, nyt seinäpintaa koristaa Portti tulevaisuuteen (Onni Kosonen, 1991).

Seuraavaksi opas johdattelee meidät yllättäen pinkin Nousiaisen talon (1911) suloiseen puutarhapihaan, josta on näkymä myös naapuri-Wivin taloon. Kukat kukkivat täälläkin mahtavasti. Talossa ovat asuneet mm. Martti ja Hanna Haavio.

Lönn piti kaari-ikkunoista, ja kodikkaan oloisesta naapuritalosta löytyy sellainen. Alapuolen ulko-ovissa on sievät soikeat lasiruudut. Yläkerran akkunasta on varmasti ennen nähnyt Jyväsjärvelle saakka! Voi tätä luontoa... syreenien tuoksu on huumaava ja myös tämän talon pihassa kasvaa korkea Itsenäisyyden kuusi, aivan kuten monen muun alueen talon.

Pujahdamme kerrostalon pihan kautta Vapaudenkadulle ja sieltä Seminaarinkadulle. Lönnin suunnittelemassa Karpion talossa (1914) asustivat 1920-luvulla myös Jyväskylässä arkkitehtuuritoimistoa pitänyt Alvar Aalto  ja hänen tuore vaimonsa Aino.

Seminaarinkadulla oikealle puolellemme jäävät Pesoniuksen talo ja Emil Lönnin talo, sitten saavumme Kirjailijatalolle, joka ei todellakaan näytä Wivi Lönnin käsialalta.

Ulkonäkö pettää, sillä Kirjailijatalo, alkujaan Stooren talo (1906) on kyllä Lönnin suunnittelema, mutta herra Airaksinen teetti rakennuksessa sitä modernisoineita muutostöitä. Ehkä rakennuksessa on ollut kaari-ikkunoita, tai sitten ei...

Sitten saavumme kävelyn päätepisteeseen, Seminaarinkatu 32, mistä Wivi Lönnin töitä löytyy kaksi. Lönn suunnitteli punatiiliseen viljamakasiiniin tehdyt muutostyöt, jotka mahdollistivat rakennuksen käytön kirjastona. Komeista kaari-ikkunoista ovat ehtineet katsella ulos aikojen saatossa niin yliopiston kuin kaupunginkirjaston asiakkaat sekä Suomen kotiteollisuusmuseon (sittemmin Käsityön museon) vierailijat; nyt rakennus  on Jyväskylän yliopiston Rehtoraatti.

Rehtoraatin pihan laidassa oleva Kirjastonhoitajan talo (1916) ei tällä hetkellä ole ainakaan asuinkäytössä, vaan palvelee ilmeisesti lähinnä varastotilana. Sääli, jos näin on. Rupattelemme pihassa vielä tovin Wivi Lönnistä; kiitokset Sanni Kankaiselle erinomaisesta opastuksesta!

Opastuksen jälkeen palaan vielä Hämeenkadulle katsomaan Wivi Lönnin taloa reunustavaan aitaan kiinnitettyä valokuvanäyttelyä arkkitehdin rakennuksista. Aidan alakulmassa anotaan: Suojele minua!

Seminaarinrinnettä odottaa melkoinen muutos, sillä aivan näiden Lönnin suunnittelemien rakennusten naapuriin on kaavoitettu uutta rakennuskantaa. Suunnittelukilpailun voittajatyö Sisääntulo Jyväskylään kerrostaloineen tulee muuttamaan näkymiä alueella melkoisesti. En sinänsä ihmettele tätä kannaottoa, sillä kontrasti uuden sekä vanhan välillä tulee olemaan huima, eikä Jyväskylä ole ollut missään säilyttäjän maineessa.

Kauko Sorjosen säätiön tukema Wivi Lönn -kävelykierros järjestetään kesän 2012 ajan joka keskiviikko (lisäksi ma 18.6.) ja opastus on ilmainen. Suosittelen kierrosta lämpimästi!