Oulu: Teuvo Pakkalan jäljillä

Pakkasen purema loppuiltapäivä kirkkaan kauniissa Oulussa, ei mitään erityisiä suunnitelmia. Koska en ole ikinä astunut torin takana upealla paikalla meren äärellä eli Vänmanninsaaressa oleviin möhkälerakennuksiin - Oulun kaupunginteatteriin tai pääkirjastoon - mietin, kumpaa kävisin kurkistamassa. Kirjasto voittaa. Ohitan aulassa kirjansidontaa esittelevän näyttelyn, siirryn lehtilukusalin puolelle ja vilkaisen sivupöydän esitevalikoimaa. Teuvo Pakkalan Oulu? En ala käläkättää, vaan olen höveli ja siirryn hissukseen ulos moniste kourassani: katsotaan, millainen kirjallinen kävely aanelosen avulla tästä syntyy.

Teuvo Pakkala-kävelyn voi aloittaa tai lopettaa kirjastolta. Kirjailija ja sanomalehtimies Teuvo Pakkala (1862-1925) syntyi Oulussa, asui ja työskenteli useilla paikkakunnilla (tovin mm. Jyväskylässä Keski-Suomen lehden toimittajana) ja kuoli Kuopiossa, mutta hänet on haudattu tänne kotipaikkakunnalleen. Oulussa on sekä Teuvo Pakkalan katu että Teuvo Pakkalan koulu. Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto on nimennyt pohjoispohjalaisten kirjailijoiden hakupalvelun hänen mukaansa Pakkala-kirjailijahakemistoksi, yhden kirjastoauton nimi on Teuvo. Hieman nolottaa, että en ole lukenut yhtään Pakkalan teosta, mutta Tukkijoella-näytelmästä tehdyn elokuvan olen sentään nähnyt...

Moniste kertoo että Teuvo Pakkalan vaatimaton lapsuudenkoti oli Kuusiluodossa, joten aloitan reitin sieltä. Tutkin toiveikkaana karttaan merkityn kadun puurakennuksia, josko jossakin niistä olisi muistolaatta. Okei, no ei sitten; olen kuitenkin kirjailijan kotikulmilla. [Myöhemmin paljastuu että Pakkalan kotitalon tarkkaa osoitetta ei tiedetä; kyseinen yhden huoneen hökkeli oli purettavaksi määrätty.]

Reittimonisteen pieni karttakuva ei ole huikean tarkka näin vieraspaikkakuntalaiselle, mutta selvitän yhdestä kadun katkaisseesta rakennustyömaasta huolimatta tieni Maneesin tienoville. Tai siis, teen parhaani - kartassa ei ole Maneesin osoitetta. Olenko oikealla tontilla? Onko joku kolmesta rakennuksesta se Maneesi, vaikkapa tämä suurin ja komein? Tämä vaikuttaa koulun pihalta... Teuvo Pakkala -kytkös Maneesiin on se, että hän asui myös viereisen Heinätorin tuntumassa ja Maneesin näyttämöllä esitettiin vuonna 1900 hänen Tukkijoella-näytelmäänsä, vuosi Helsingissä tapahtuneen kantaesityksen jälkeen. [Jälkikäteen selviää että Maneesi tuhoutui tulipalossa 1922. Kuvassa on Heinätorin koulu.]

Lähden keskustan kävelykatualueelle etsimään Kirkkokadun numeroa 12, missä toimi vuodesta 1907 alkaen elokuvateatteri Ivalo (ei siis toimi enää), jossa esitettiin Pakkalan käsikirjoittama, ohjaama ja lavastama mykkäelokuva Sotapolulla (1921). Reliefistä päätellen kivitalon rakennuttaja on ollut Pohjoismaiden Yhdyspankki, Nordiska Föreningsbanken. Talo on valmistunut Pakkalan syntymävuonna.

Tämä menee ihan arvailuksi, mutta ehkä talon tässä kulmassa on saattanut olla elokuvateatteri Ivalon sisäänkäynti.

Vinosti vastapäätä osoitteessa Kirkkokatu 19 on pinkki kivitalo, jossa Teuvo Pakkala työskenteli 1891-94 toimittajana kansallismielisessä Louhi-aikakauslehdessä, jonka hän oli perustanut maisteri Juho Siiran kanssa.

Lähden etsimään seuraavia Pakkala-kohteita samalla kun aurinko alkaa painua yhä alemmas. Vanha paloasema ei varmaankaan liity kirjailija-Teuvoon millään lailla, mutta kaunis se on!

Saavun Vaaranpuistoon, missä kahlaan lumessa puistokäytävältä lähemmäs Teuvo Pakkalan patsasta (Oskari Jauhiainen 1973). Vakavan näköisen kirjailijan tunnetuimpia teoksia on Vaaralla, joka kertoo köyhälistön elämästä Kakaravaaran kaupunginosassa. Kaupunginosan aiempi, hauska nimi on historiaa nykyään; käytössä on nyt lyhyempi nimi, Vaara.

Lyhyen matkan päässä Vaaranpuistosta on Kauppurienkatu 25, missä talon seinän muistolaatta kertoo Pakkalan asuneen näillä main 1894.  Tulkitsen monisteesta että Pakkala asui kadunkulmassa olleessa Sarkkisen talossa, joka on purettu; laatta ei siis ole oikeassa talossa, vaan ilmeisesti oikealla paikalla.

Seuraavaksi reittioppaassa kerrotaan Oulun työväentalosta, jossa on myös esitetty Teuvo Pakkalan näytelmiä. Paikallistuntemukseni ei kuitenkaan riitä arvaamaan, onko rakennus vielä olemassa, mikä sen katuosoite on tai oli, eikä sijainti selviä kartalta riittävän tarkasti. Kuljeskelen ilmeisesti oikealla kadulla ja tämä ruma (anteeksi!) rakennus saattaisi ammattiliittojen kylteistä päätellen olla sillä paikalla. Ehkä. Taitaa olla parasta luovuttaa Teuvo Pakkalan osalta, vaikka kierros jääkin kesken, ja siirtyä sisälle lämmittelemään. Epäilen suuresti, että mm. Pakkalan haudan löytyminen voisi olla työn takana! Ja onhan pakkanenkin hämärän lähestyessä alkanut jo kiristyä...
[Kotisurffailu kertoo, että paikka oli oikea. 1903 valmistunut kaunis Työväenyhdistyksen talo kärsi pahasti 1944 pommituksissa ja se purettiin; kuvan rakennus on vuodelta 1975.]

Palaan lähemmäs kävelykatukeskustaa ja katson kelloa. Taidan vielä niukin naukin ehtiä Pakkahuoneenkadun Café Krudaan! Ja onneksi ehdin, sillä tämä suloinen kupillinen minttukaakaota palauttaa lämmön.

Teuvo Pakkalan Oulu-kävelyreitti on mainio idea: yksi tapa katsoa kaupunkia ja sen historiaa hieman eri tavalla, kulttuurivinkkelistä. Mutta täytyy tunnustaa, että omat pohjatietoni Oulusta ja herra Pakkalasta olivat hieman liian vajavaiset, jotta olisin selvinnyt aanelos-pohjalta koko kierroksen. Kyseiseen dokumenttiin ei voi millään mahduttaa tällaisen kävelyn opastusta ainakaan kutistamatta tekstiä pienimmälle mahdolliselle fontille. Ja monisteen tekstiä voisi hitusen päivittää?

Suosittelenkin siis vähintään älypuhelimen käyttöä minioppaana reitillä, jos tietäväistä ihmisopasta ei ole tarjolla. Näin pakkaskelillä älynäytön hipaisu paljain sormin ei houkuttanut yhtään, joten yritin selvitä paperikäyttöliittymällä, välillä laihoin tuloksin ;)