Kolme järveä
Huh. Olin päättänyt kävellä kahden järven kierroksen tänään, mutta ihanan auringonpaisteen houkuttamana tuumin että saattaisin yrittää jopa kolmea. Tuomiojärven ja Palokkajärven "puolikkaat" olivat jo takana, kun saavuin Tyyppälänlahden tuntumaan, missä päätös oli tehtävä, koska siitä oli mahdollisuus kääntyä joko kotia kohti Lohikosken kautta Palokkajärven rantaa myötäillen tai kurvata kauemmas, kohti Jyväsjärveä.
Koska jaloissa tuntui olevan vielä puhtia, rohkaisin mieleni ja jatkoin Seppäläntietä ohi Seppälän marketparatiisin ja käännyin vasemmalle Tuohimutkaan. Tuntui pöljältä kävellä niin, ettei tehnyt mieli edes havainnoida ympäristöä, mutta autojen melu latisti tunnelman ja kuljin huppu päässä kuin tunnelissa ikään. Pelastus koitti Tuohimutkan asvaltoimattomalla, suloisella kävelytiellä, joka seurasi jo keväisesti solisevaa puroa Vaajakoskentielle saakka. Halssilasta laskeuduin Jyväsjärven rantaraitille - ja kaipasin jo taukoa. Viherlandia on nyttemmin laittanut jo kahvilansa mainoskyltit raitille, joten seurasin niitä ja pidin teen mittaisen palautumistauon.
Auringon seurassa oli hienoa kulkea Jyväsjärven rantaa. Piti vielä malttaa olla huijaamatta Mattilanniemessä ja kiertää järvi pohjukkaa myöten. Café Alvarissa olin ajatellut palkita itseni herkutteluhetkellä, mutta sisälle jääminen olisi tiennyt palelemista kosteissa lenkkivaatteissa, siispä kävelin suoraan kotiin kampuksen laitaa, lempeää loppuvauhtia.
Vaihdoin eilisistä vaelluskengistä lenkkareihin keventääkseni matkantekoa, olihan suurin osa kävelyteistä jo jäästä ja lumesta vapaana. Mutta eilen tuli oikeaan päkiään rakko, tänään vasempaan, joten nyt on laastarit molemmissa jalkapohjissa. Huomenna on aikomus ottaa iisisti, ankara asvaltin askeltaminen ottaa jo jalkoihin. Ei siis vielä neljän järven kierrosta ;-)
Koska jaloissa tuntui olevan vielä puhtia, rohkaisin mieleni ja jatkoin Seppäläntietä ohi Seppälän marketparatiisin ja käännyin vasemmalle Tuohimutkaan. Tuntui pöljältä kävellä niin, ettei tehnyt mieli edes havainnoida ympäristöä, mutta autojen melu latisti tunnelman ja kuljin huppu päässä kuin tunnelissa ikään. Pelastus koitti Tuohimutkan asvaltoimattomalla, suloisella kävelytiellä, joka seurasi jo keväisesti solisevaa puroa Vaajakoskentielle saakka. Halssilasta laskeuduin Jyväsjärven rantaraitille - ja kaipasin jo taukoa. Viherlandia on nyttemmin laittanut jo kahvilansa mainoskyltit raitille, joten seurasin niitä ja pidin teen mittaisen palautumistauon.
Auringon seurassa oli hienoa kulkea Jyväsjärven rantaa. Piti vielä malttaa olla huijaamatta Mattilanniemessä ja kiertää järvi pohjukkaa myöten. Café Alvarissa olin ajatellut palkita itseni herkutteluhetkellä, mutta sisälle jääminen olisi tiennyt palelemista kosteissa lenkkivaatteissa, siispä kävelin suoraan kotiin kampuksen laitaa, lempeää loppuvauhtia.
Vaihdoin eilisistä vaelluskengistä lenkkareihin keventääkseni matkantekoa, olihan suurin osa kävelyteistä jo jäästä ja lumesta vapaana. Mutta eilen tuli oikeaan päkiään rakko, tänään vasempaan, joten nyt on laastarit molemmissa jalkapohjissa. Huomenna on aikomus ottaa iisisti, ankara asvaltin askeltaminen ottaa jo jalkoihin. Ei siis vielä neljän järven kierrosta ;-)
Sinä oletkin reipas! Hienoa että opaskyltit löytyi ja sait pienen palautumistauon. Ne ovatkin tärkeät, että pysyy reitillä. Meidän täytyisi myös kiinteistön kilvet hankkia. Uskon, että sen jälkeen varmasti asiakkaatkin löytäisivät paremmin perille.
VastaaPoistaOpasteet auttavat aina ja kahvi-/teetaukopaikka on aina tervetullut 😊
Poista