Siirry pääsisältöön

Kevättuokio Tampereella

Satun kävelemään Tampereella tuomiokirkon taakse, missä on viehättäviä vanhoja kivi- sekä puutaloja. Olen aiemminkin käynyt mahtavasti nimetyllä Sukkavartaankadulla, mutta vain kylmällä talvisäällä. En silloin sattunut kulkemaan näiden pirtsakoiden puuporttien ohitse, joita koristavat keltaiset pylpyrät. Näinkin kauniisti voi kätkeä käynnin roskiksille.
Keltaisessa puutalossa, Sukkavartaankatu 7, taitaa asustaa ajattelevaista väkeä, koska myöskään rakennuksen kivijalan neliskanttisia aukkoja eivät peitä mitäänsanomattomat suojukset, vaan jokaista luukkua koristaa tyylikkäästi talon numero. Kerrassaan mainio oivallus!
Seuraava upea puurakennus samalla kadulla on jugendhenkinen Pirkonhovi, mistä tulee toisaalta mieleen myös kirkko. Tiirailen yläkerran ikkunoihin, joiden takaa erotan kangaspuita.
Juhannuskylän alueen rakennuksissa riittää yksityiskohtia.Viereisellä kadulla pysähdyn valkoisen, sisäänkäyntien kohdalta siniharmaalla koristellun talon luona - yksinkertaiset ornamentit tekevät paljon. Kosketan seinäpintaa ja hämmästyn. Rakennus on jostain kumman syystä päällystetty valkoisella seinäpellillä, vaikka näyttääkin kauempaa katsottuna puuverhoillulta.
Jatkan matkaa kohti Satakunnankatua ja Tammerkoskea. Kansallisromanttinen, punatorninen tuomiokirkko on niin uljas sinitaivaan alla.
Tammerkosken toisella puolella Finlaysonin alue ei juuri nyt kutkuta, vaan ylitän Satakunnankadun päästäkseni Frenckellin aukiolle. Kirkkaankeltaisten SOLin mainostarrojen keskeltä voi juuri ja juuri erottaa palasen historiaa: Tekstiilitalon (1958, Mikko Tähtinen) paikalla aiemmin sijainneessa puutalossa oli reliefiin kuvatun presidentti J.K. Paasikiven lapsuudenkoti.
Avaran Frenckellin aukion laidassa vaaleanpunaisena kukkivat puut tekevät päivästä vielä kauniimman ja ennen kaikkea keväisen. Hetken verran pilvien takana piileskellyt aurinkokin tulee taas esiin.
Lähden palaamaan takaisin kohti rautatieasemaa. Tammerkosken voi tietenkin ylittää monesta paikasta, mutta Frenckellin paperitehtaan taitse virran kosken ylittävä kävelysilta on aina hyvä vaihtoehto. Lemmenlukkojen määrä sillalla näyttää kasvavan koko ajan...
Tunnisteet:

Kommentit

  1. kenkä17. kesäkuuta 2012 klo 22.19

    Lemmenlukoista osan on äskettäin poistanut voimapihdeillä anonyymi pirkanmaalainen taiteilijaryhmä, niistä on tullut/tulossa osa uutta taideteosta. http://bit.ly/KLZahi

    Hyvä vai huono juttu? Jos olisin itse vienyt lemmenlukon Patosillalle, harmittaisi kyllä, jos se olisi poissa. Tuntuisi nimittäin kivalta voida käydä paikalla uudelleen ja nähdä se oma lukkonsa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas
6 kommenttia
Lue lisää

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös
5 kommenttia
Lue lisää

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
9 kommenttia
Lue lisää

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva
14 kommenttia
Lue lisää

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la
Lähetä kommentti
Lue lisää