Siirry pääsisältöön

Jyväskylän ravintolapäivässä

Eeronkatu ei normaalisti tarjoa mitään herkkuja satunnaiselle kävelijälle, mutta ravintolapäivä 17.11.2012 on onnellinen poikkeus. Konepaja Mikron rakennuttama ja Jussi Paatelan suunnittelema, vuonna 1939 valmistunut klassishenkinen kerrostalo - joka oli Nisulan ensimmäinen kerrostalo ja sijaitsi valmistuessaan vielä Jyväskylän maalaiskunnan puolella - kätkee sisäänsä ranskalaisen yllätyksen.
Eeronkatu seiskan pihan puolelta löytyy Bienvenue-kyltti. Tervetuloa!
Iloinen, monikielinen puheensorina leijuu Café Briochen eteiseen. Riisumme kengät ja meidät ohjataan peremmälle. Täällä on mahdollista tehdä kahvilan menusta tilaus suomeksi, englanniksi tai ranskaksi.
Kahvia, teetä, kaakaota? Brioche, napolitain, chinois, tarte au sucre, galette des Rois, tarte Tatin? Leivonnaisista kertovat sekä pöytien menukortit että tyylikkäästi mustiin asuihin ja valkoisiin esiliinoihin sonnustautuneet tarjoilijat. On aivan pakko tilata sekä rusinoita sisältävä briossitaikinaan tehty, rusinoita sisältävä chinois että suklainen napolitain. Molemmat todella sulavat suussa. Jätämme haikeat hyvästit lautalattiaiselle, ystävälliselle päivän kahvilalle.

Seuraavaksi ravintolapäiväkävely vie keskustaan, missä luvassa on useakin mahdollisuus maistella herkkuja. Ulkokojuissa Asemakadulla riittää asiakkaita, mutta ravintolapäivän ulkomyyjät eivät erotu telttakatoksissaan  muista Kompassin seudun myyntikojuista juuri ravintolapäivän juttuina. 
Kännykkäsovellus lupaa, että yksi kuppila löytyisi osoitteesta Asemakatu 2 eli Asemakadun alapäästä. Ehei. Ei mitään sinne päinkään - siinä kun on Sokos-hotelli. Päätämme kokeilla onneamme jossain toisessa kakkoseen päättyvässä numerossa samalla kadulla ja lopulta Asemakadun yläpäässä numerossa 12 tärppää. Tyhjään liikehuoneistoon majoittunut Sisältö ratkaisee tarjoilee kuppikakkuja, karjalanpiirakoita ja perunarieskoja. Istahdamme piirakalle ja glögille ja saamme viettää mukavan juttutuokion kahden vanhemman rouvan kanssa. Tila kumisee autiuttaan, jota joululaululevy yrittää piristää. Ehkä muutkin ovat etsineet paikkaa väärästä osoitteesta. Minne seuraavaksi?
Jospa Nisulan suuntaan, sillä vesitihkuiseen päivään sopii erinomaisesti kuuma juoma. Lisäksi Aatoksenkadun Teetupa 80° vaikuttaa sellaiselta, että siellä jasmiiniteetä ei käräytetä pilalle yli 80-asteisessa vedessä...
Aatoksenkadun pop up-teetuvan teevalikoima on loistava (jasmiiniteetä, japanilaista genmaichaa, kiinalaista oolongia, mustaa Lapsang Souchongia, marokkolaista minttuteetä, intialaista masala chaita), palvelu ystävällistä ja tunnelma lämpimän viehättävä. Lämmin muutenkin, sillä yksiössä ei tällä väkimäärällä mitenkään voisi palella! Tyytyväisiä asiakkaita istuu lattiatyynyillä ja pöydän ääressä rupattelemassa sekä tuttujen että tuntemattomien kanssa ja nauttimassa teetunnelmasta.
Oolong-tee maistuu juuri oikeanlaiselta kultareunaisesta kahvikupista ja käsintehdyt herkut ovat sekä omaperäisiä että erinomaisia. Päivän ykkösherkku on taivaallinen jugurtti-sitruunakakku. Eeronkadulla ajattelin, että ranskalaiskahvilasta ei voine pistää tänään paremmaksi, mutta täältä löytyi vähintään tasaväkinen ravintolapäivän suosikki.

Tervetuloa Jyväskylään uudelleenkin, teehuone ja ranskalaiskahvila :)

Kommentit

  1. Voi miten mukavaa!

    Ja kiitos historiatiedoista Eeronkadun valkoisen talon suhteen. Olen aina ihaillut sen arkkitehtuuria ja nyt tiedän enemmän :)

    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeronkatu 7 on tosi tyylikäs. Kiitos ja samoin, mukavaa viikkoa!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la