Vaihtoja

Tuomiojärven luminen pinta on kuin valtatie. Hiihtäjät suihkivat luisteluvauhtia muuallakin kuin laduilla ja kävelijät hajautuvat poluilta laajemmalle alueelle. Itse astun hangelle vasta kun aurinko on lähtenyt tauolle. Pieni pyry kulkee hetken kanssani, mutta sitten sekin on ohi. Vasta aivan Viitaniemen rannassa saapas solahtaa hangesta läpi ja tapaa märkää. Katson tukevamman jalansijan viimeisille hankiaskelille ennen kuin nousen Kasinonmäen alapuoliselle kävelytielle.

Käyn katsomassa viikolla autokyytiä saaneita kuparisepän ja hattumaakarin taloa uudessa sijoituspaikassaan Cygnaeuksen- ja Hannikaisenkadun kulmassa. Käsityöläiskodit seisovat nyt lähes kokonaisina uusilla kiviperustuksilla. Niiden maisema vaihtui Alvar Aallon tieltä vilkkaammaksi miljööksi, saa nähdä mitä muuttuu talojen sisällä, kun kortteli valmistuu.

Kirkkopuistossa räikeän pinkki auto asettautuu valmiiksi punatiilikirkon oven eteen. "Ei vaihto- eikä palautusoikeutta", lukee takaikkunan plakaatissa, sen tavanomaisen vastanaineiden sijasta. Mutta tarkoittaako kyltti tuoretta puolisoa vai tuota häkellyttävän väristä ajoneuvoa? Vaihto- tai palautusoikeutta ei ole myöskään tällä  kävelyllä, jolla saan varoa askeliani epätasaisen jään peittämillä väylillä. Vaan tarvitseeko tätäkään katua...