Luonnontieteellisen museon hirvipatsas päivystää edelleen Pohjoisen Rautatienkadun ja Arkadiankadun kulmassa Helsingissä. Muistan museosta lapsuuskäynniltä juuri tämän herra Hirven, enkä juuri mitään muuta...Vaan nyt kannattaa vilkaista rakennuksen kohdalla myös yläviistoon, yläkerran parvekkeen suuntaan.
Hilpeä kirahvipariskunta ihmettelee siellä kaupungin menoa ja meteliä. Tämäkään ei riitä täkyksi museokäynnille, vaan jatkan eteenpäin Arkadiankatua, etsiskellen teekuppilaa, josta äskettäin huomasin lehdessä maininnan (enkä muista osoitetta). En kuitenkaan älyä koukata luonnontieteellisen museon taa Aurorankadulle, joten uusi tee-elämys saa jäädä seuraavaan reissuun.
Pysähdyn hetkeksi katsomaan kerrostalon graniittiseinään upotettua reliefiä (Pohjoinen Rautatienkatu 15). Taide on joskus ollut jotakuinkin itsestään selvä osa rakennuksia.
Fredalla The Ounce-teepuodin ikkunasta näkyy jo joulun odotus; kolmipyöräilijällä on jo punalakki. Tuoksu houkuttelee minut sisälle.
Niinpä! Taide on joskus ollut itsestäänselvä osa rakennuksia! Kumpa olisi nykyäänkin. Usein ne taitavat olla vain kustannuskysymys. Tuollaisenkin reliefin teettäminen taiteilijalla maksaa ja on monien mielestä "turhuutta".
VastaaPoistaJoissakin julkisten rakennusten hankkeissa ehkä noudatetaankin prosenttiperiaatetta (http://www.artists.fi/edunvalvonta/prosenttiperiaate). Vanhemmista rakennuksista (ei-julkisrahoitetuistakin) taidetta taitaa kuitenkin havaita enemmän.
VastaaPoista