Talvi-Hangon aamu

Julkaistu
Lauantaiaamu alkaa hiljalleen valjeta Hangossa. Poikkean meren rantaan, missä maisema on eilisestä kirkkaudesta muuttunut lumipyryiseksi. Aamun värit horisontissa ovat erisävyistä läpinäkymätöntä sineä, joka alkaa sulaa lumisateen harmaudeksi. Unisen Kasinon torneissa loistavat kaksi valvovaa silmää, kuin hassun hyönteisen. Varttia vaille aamuyhdeksän lyhdyt sammuvat, olento menee nukkumaan. Eikä sen sisällä näy edelleenkään ketään...

Kävelen vanhan kylpyläpuiston tuntumassa, rannan suuntaisella Huvilakadulla. Lumessa on tuskin muita jälkiä lisäkseni tähän aikaan; vain muutaman pieniruutuisen ikkunan takana ollaan jo hereillä sen verran, että valot olisivat syttyneet, akkunan jouluvaloja lukuun ottamatta. Ohitan vanhoja huviloita, joku näyttää uudemmalta kodilta, entä tämä hupaisasti nimetty kaksikko? Java ja Sumatra taitavat olla aika uutta tuotantoa, mutta ne istuvat aika hyvin muiden sekaan. Mutta onpa tuo ruskea huvila kaunis! Entä millaista olisi asua tuossa keltaisessa?

Linnuntie, Aurinkokuja... Kadut on viehkosti nimetty! Saavun risteykseen ja käännyn Tähtikujalta Kuutamokujalle. On aika palata lähemmäs rantaa. Valon määrä on lisääntynyt, mutta tästä tulee harmaampi päivä.
Mieli kuitenkin valaistuu siitä, kun saa katsella talojen ikkunanpieliä ja -muotoja, kattolyhtyjä, rappusia, kuisteja, värimaailmaa, rakennusten kaaria ja kulmauksia, havaita viehättävän tornin tai erkkerin, miettiä mistä villa on saanut nimensä. Tästä tulee varmasti hyvä päivä, vaikka lumipyry jatkuisikin...

Kommentit

  1. Anonyymi14.12.2010 klo 12.37

    Hei "Kenkä"! Hauska kuulla että viihdyit Hangossa, ja myös Tammisaaressa. Noista huviloista olisikin tuhat ja yksi tarinaa, kesäsunnuntaisin opastamme niiden ympärillä kävellen kylpylävieraana....tervetuloa takaisin! Java ja Sumatra ovat tosiaan nuoremmasta päästä, rakennettu 1930-luvulla merikapteeniveljeksille nimeltä Eriksson, jotka tosiaan olivat käyneet noissa eksoottisissa paikoissa. Useimmiten huvilat on nimetty talossa asuneen naisen nimillä, kuten Adele, Margita, Elisabet, Maija, Gustava...mutta on myös poikkeuksia kuten Villa d'Angleterre (talon omistajan Atte von Julinin isoäiti oli englantilainen) Thalatta (kreikaksi "Meri") ja Tellina (simpukan Tellina Baltican mukaan).
    Kiva blogi sinulla!

    VastaaPoista
  2. Upe Nykänen14.12.2010 klo 20.55

    Tarja, kiitos tiedoista! Olisikin tosi mukava kuulla lisää tarinoita huviloista, ne ovat niin kiehtovia. Villa d'Angleterressa olikin jotain brittiläistä.
    Siispä odottelemaan kesäistä sunnuntaikävelyä Hangossa...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cotswold Way: Cleeve Hill - Leckhampton Hill

Julkaistu
Kuva
Cotswold Wayn kolmaskin talsimispäivä valkeni häkellyttävän aurinkoisena, joten kyllä kelpasi lähteä jatkamaan matkaa reitin korkeimman kukkulan eli Cleeve Hillin rinteessä sijaitsevasta majapaikastani! Olin edellisenä päivänä kävellyt hieman aikomaani pidemmälle, jotta aamu alkaisi jyrkän nousun sijasta loivalla, ja näin sain vähempien hikipisaroiden aloituksen päivälle. Yläilmoista näki taasen kauas, vaikka ihan pilvetön päivä ei ollutkaan. Cleeve Hillillä ei näin aamutuimaan ollut juuri muita kulkijoita, olihan viikonloppu ohi. Kun välillä tähysin alas tasaisemmalle maalle ja kohti Cheltenhamia, erotin yhä paremmin Cheltenham Racecoursen, yhden Britannian kuuluisimmista laukkaradoista. Polun varressa tuli mastojen alla vastaan Prestbury Hillin luonnonsuojelualue, jonka erikoisuutena ovat muun muassa pari harvinaista orkidea- sekä perhoslajia, jotka viihtyvät kalkkikivinummella. Kumpienkin bongailu olisi vaatinut tarkempaa lajituntemusta ja ainakin orkideoiden osalta myös ...
Lue lisää »

Kolinpolku: Uuro-Urkkalampi

Julkaistu
Kuva
Kolinpolku on yksi Pohjois-Karjalan pitkistä vaelluspoluista, jolla voi nauttia luonnon rauhasta useamman päivän ajan merkittyä reittiä tarpomalla. Reitillä on mittaa 63 km, tai jotain sinne päin. Esimerkiksi Uuro-Urkkalampi -välin pituudeksi ilmoitetaan vaellus.info-sivustolla 20 km, mutta paikan päällä ensimmäisessä vastaan tulleessa maasto-opasteessa 22 km. Jäin bussista pois Uuron rampin pysäkillä, mistä käväisin viereisellä huoltoasemalla, Kolinpolun lähtöpaikassa. Parkkipaikan laidan opastaulut olivat vielä luettavassa kunnossa, joskin hieman kulahtaneita. Kolinpolun reitin pituudeksi ilmoitettiin siinä karttakuvassa 70 km - taas uusi lukema. Ota näistä nyt selvä. Ihan alkumatkan sinisin maalitäplin merkitty reitti seurasi kuutostien laitaa, kunnes polku kääntyi loittonemaan tiestä hiekkakuopan vieritse, ylitti pienen suon ennen kuivaa kangasta ja toi sitten kapealle soratielle. Heti alkumatkasta oli yhden männyn juurella ollut kasa vanhoja vaatteita polun varressa, pik...
Lue lisää »

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Julkaistu
Kuva
Eilisen kova tuuli on laantunut, tilalla on tasaisesti pisaroiva sade. Kömmin ulos makuupussista ja laavusta ja tyydyn valmistamaan aamiaisen trangialla; Kaunisjärvi on harmaa ja levollinen. Saan vain aavistuksen mahtavan kirkasvetisen Kaunisjärven viehkeydestä, kun katson sen aaltojen poimuttamaa, tasaista hiekkapohjaa. Miltä mäntykankaan keskellä sijaitsevalla järvellä näyttääkään auringonpaisteessa? Sonnustaudun sadeasuun, nostan rinkan selkääni ja kävelen takaisin hiekkatielle, jota pitkin tämän päivän Susitaival alkaa. Päässäni laulaa kävelyrytmiä edelleen Juicen Ilomantsi , kuten edellisinä päivinä... Kangasmaaston jälkeen ylitän lankkusiltaa pitkin kapean uoman ja säikäytän vesilinnun tiehensä, astelen jälleen välillä suomaisemissa, kunnes saavun mitä vehreimmälle harjanteelle lampien väliin. Vaikka sataa edelleen, lähes häikäistyn alkukesän viherloiston kirkkaudesta. Pisarat ropsahtelevat polkua ympäröivien lampien pintaan. Joutsenpariskunta lepäilee mättäiden suoj...
Lue lisää »