Siirry pääsisältöön

Tammisaaren joulumarkkinoilla

Lauantaina Tammisaaressa ei tarvitse miettiä, missä tapahtuu; sen kun seuraa ihmisvirtaa Kuninkaankadulle, jossa tulevat vastaan ensimmäiset myyntikojut ja joulukuusikauppiaat. Nämä ronskin kokoiset joulupukit, jotka eivät shetlanninponin rinnalla pahasti kalpene, odottavat pääsevänsä uusiin koteihin.
Saan kouraani ruotsiksi glögiä SFP:n (Svenska Folkpartiet) pahvimukissa. Tack! Menossa ovat Tammisaaren vanhanajan joulumarkkinat, joilla ilahduttavasti tuntuu olevan pääosin lähialueen myyjiä ja itsetehtyjä tuotteita. Esimerkiksi saaristolaisleipää ja muita leivonnaisia, kalasäilykkeitä, joulukoristeita, huolellisesti koristeltuja piparitaloja ja monensorttista villatuotetta.

Tungos tiivistyy, kun pääsen Raatihuoneentorille saakka. Toripöydille ja markkinakansan päälle yhtä lailla tuiskuava lumisade ei ota laantuakseen. Siirryn vaivihkaa helinästä ja helskeestä Tammisaaren kirkon taakse, paljon elämää nähneiden Vanhan kaupungin pikkukujien rauhaan. Vanhan oikeudet eivät kaikkeen riitä; Tammisaari sai kaupunkioikeudet peräti 1546, mutta niin vain naapurikuntien yhdistämisessä siitä tuli 2009 virallisesti vain osa Raaseporin kaupunkia.
Kinokset nousevat jo korkealle kapeilla, puhtaanvalkoisilla kujilla, joilla ei ole ylimääräistä tilaa lumivalleille. Kivaa, potkurinjälkiä! Todella monessa ikkunassa on koristeita, joko joulutunnelmaa tai merellistä - purjeveneen pienoismalli, puinen lintu. Kvarteret Sillen (korttelit on täällä nimetty kalojen mukaan) houkuttaa luokseen opastein, mutta iltakahvila aukeaisi vasta viideltä ja Brittiskt julcafé med Carols and Readings on viikon päästä sunnuntaina.
Siispä menen Cafe Gamla Staniin, jonka pihapiirin naapurirakennuksen lasikuistilla on Eija Porkolan vanhan ajan joulua muisteleva tonttunäyttely, tomteutställning.

Kahvilassa on tunnelmaa; pienen kahvituvan kolme pöytää ovat tupaten täynnä, mutta saan onnekkaasti istumapaikan. Takassa roihuaa elävä tuli ja pöydissä keskustellaan niin suomeksi kuin ruotsiksi.

Satulasepänkatu, Hansikkaantekijänkatu, Liinakankurinkatu, Saunakatu. Entä mikä on tämä tuoksu, joka leijailee kadulla nenääni? Ihan selvästi saunavasta! Taloissa näkee koristeellisia yksityiskohtia, rapisevaa maalia, hellää huolenpitoa. Yhdessä on huonekalut peitetty vanhaan tapaan talveksi valkoisilla lakanoilla. Kaikki eivät taida asua täällä ympäri vuoden.

Rantatieltä kuuluu aisakellojen helkkää, kun joku ottaa hevoskyytiä. Palaan lumen vaimentamilta kujasilta takaisin markkinatorille. Kuusipukit tähyävät toiveikkaina, josko niillekin löytyisi ottajia. Tammisaari / Ekenäs, tack och god jul!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas
6 kommenttia
Lue lisää

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös
5 kommenttia
Lue lisää

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
9 kommenttia
Lue lisää

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva
14 kommenttia
Lue lisää

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la
Lähetä kommentti
Lue lisää