Siirry pääsisältöön

Tourujoen lankalauantai

Pajunkissat (tai ainakin jotkut niistä) ovat lauantaina pörhistyneet jo ohi tyypillisen pääsiäisulkoasunsa.  Tuomiojärven jää on yhä tummempi, lokkien ja joutsenten valtaama sula alue Eerolanlahdella kasvaa vähitellen ja jäiden lähtö lähenee tunti tunnilta. Päätän lähteä kävelemään kohti Jyväsjärveä Taulumäen kautta, joten Tourujoki osuu sopivasti matkan varrelle.
Laskeudun Kankaankadulta alas Tourujoen varteen katsomaan tyyntä vettä. Vain tähän saakka pääsee vesitse Palokkajärven suunnasta, sillä joen sulkee pato juuri ennen Kankaan tehtaan aluetta. Kankaan suunnitteluideoinnin yhteydessä on kuitenkin lupaavasti noussut esille ajatus siitä, että Tourujoki saisi taas virrata vapaana. Tätä kuvataan esimerkiksi Vapaa virta-digitarinassa.
Padon jälkeen vesi ei ole enää niin tyyntä, onhan kevään sulamisvesistä vilkas virta pakotettu kapeaan betoniuomaan. Seuraan uomaa kiltisti verkkoaidan takana ja tulen takaisin Kankaankadun sillalle. Sen jälkeen virta putoaa kohisten alas pitkin betoniränniä (pudotus 12 m) ja lavenee taas rauhallisen näköiseksi Tourujoeksi.

Niin, vapaa virta... Olisipa mukava päästä tuonne verkkoaidan toiselle puolelle tutkailemaan Kankaan tehdasaluetta. Vaan siellä lienee vielä paperitehtaan koneiden purku käynnissä, onhan alueella melkoinen määrä kontteja odottamassa uutta määränpäätä.

Ohitan Tourulassa Kivääritehtaan ja astun Ramoninkadulta muutaman askeleen Tourujoen puoleiselle töyräälle. Tähän nousee lähivuosina toimistorakennuksia, joten maisema tulee umpeutumaan. Huomaan maassa pienen neliskanttisen kiven ja kurkkaan sitä moottoritien puolelta.
Kuivan heinän seassa, sammalkaton alla on pieni vanha kilometripylväs - arvatenkin ilmaisemassa matkaa Vaajakoskelle, kun tie muinoin kulki tästä. Toivottavasti tolppa otetaan talteen rakennustyömaan käynnistyessä. No niin, sitten vielä pistäytyminen Tourujoen alajuoksulla.
Schaumanin linnan vierestä Vaajakosken suuntaan menevältä kävelytieltä voi poiketa koirien uimapaikalle (tänään vesi vielä hieman raikasta eikä siis uimareita...). Tästä Tourujoki laskee tyyneen ja pääosin tumman jäiseen Jyväsjärveen. Vastarannalla linnan pihalla pilkotaan puita ja tehdään pihatöitä, tällä puolen jokea ranta on lähes luonnontilassa, joskin muutamia omituisia monttuja ja kumpareita on puiden katveeseen möyritty.

Siirryn rantaraitille muiden kävelijöiden joukkoon. Lutakonpuiston harmahtavalla nurmikolla pelataan jo mölkkyä...
Sataman puoleisella Lutakon rannalla on vilskettä; Tivoli Sariolan laitteet hyrisevät ja kolisevat. Tyydyn itse katsomaan vauhdikasta menoa sivummalta ja lunastan jäätelötötterön rannan jäätelökioskista.

Kommentit

  1. Hei! Onpa IHANA, että löysin tämän blogin - mainiota tietoa meille keskisuomalaisille kävelijöille :). Kiitos!

    VastaaPoista
  2. :) ja mikä mahtava sää nyt pääsiäisenä kävellä...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la