Levollinen Lutakko

Aamuliikenteen metelöittämä Kuokkalan silta heijastuu tyyneen Jyväsjärveen. Jos olisi kesäaamu, edessäni pörisisi vähintään jokunen vene, mutta kuka olisi aavistanut, että vielä marraskuussa on tällaista.

Käännyn ympäri satamalaiturilla. Laiturille on lennähtänyt lähikoivuista pudonneita lehtiä. En ole aiemmin huomannut, että laiturin betonireunustaa koristavat jähmettyneet aaltokuviot. Ehkä täällä on kesäaikaan liian paljon muuta katsottavaa...

Kohdassa, josta Kuokkalan silta lähtee kaartumaan Jyväsjärven yli, on sillan alla kuin piilossa isokokoinen taideteos, jota ylhäältä satunnaisesti valuva vesi, töhryt tai lintujen roiskeet eivät ole vielä kauheasti ehtineet sotkea. Kesällä teosta suojasi katseilta jäätelökioski...

Kävelen sataman suunnasta muutaman askelen verran Kuokkalan sillan alitse ja saavun Kari Alosen Kajo-kiviveistokselle. On mysteeri, mitä toisiinsa liitettyjen kivikuutioiden sisällä on, sillä vihertävien lasisaumojen läpi ei näe. Kun katson Jyväsjärvelle, tekisi mieli kytkeä ympäristön kaikki äänet pois.

Palaan sillan ali takaisin sataman puolelle, missä enää muutama alus on parkissa. Ruusupensaat puolustavat urheasti värejään maiseman harmaasävyjä vastaan.

Tilausristeilyjä tekevä Päijänne-laiva lepää laiturissa. Olisi itse asiassa aika hauskaa käydä marraskuussa risteilyllä Jyväskylän ympäristössä juuri tällaisessa säässä!

Sitä voisi käydä pyörähtämässä esimerksi Jyväsjärven eteläisimmässä kärjessä Mattilanniemessä, yliopiston kampuksen tuntumassa ja kauniin kävelysillan luona.

Kävelen matkustajalaivalaiturin päähän ja käännyn katsomaan ikuiselta rakennustyömaalta tuntuvaa Lutakkoa. Asuinkerrostalojen lisäksi työn alla on myös hotelli. Autot on ohjattu uudelle, mutkikkaalle tienpohjalle Rantaväylän ja Kuokkalan sillan välillä tietyömaan alta.

Uutta nousee siis koko ajan. Mikä on vanhaa? Satamapaviljonki vuodelta 1909, mutta se ei ole alkuperäisessä paikassaan, onhan Jyväsjärven rantaa muokattu hyvinkin rajusti. Rakennuksen alkuperäinen sijaintipaikka on käsittääkseni jäänyt selkeästi lähemmäs keskustaa, Rantaväylän alle. On kuitenkin hatunnoston arvoista, että satamapaviljonkia ei vain tylysti purettu.

Sitä mukaa kun usva alkaa väistyä sekä järven että kaupungin yltä, alkaa Lutakon aamu kirkastua päiväksi. Uusiksi muotoiltu ja päällystetty Rantaraitti kutsuu aamutuimaan kävelijää.

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Lue lisää

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Lue lisää

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Lue lisää

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Lue lisää

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille. Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la

Lue lisää

Jalkaisin

Hae tästä blogista