Helsinki: Jänöjussien remppa-aita

Julkaistu
Puikkelehdin Helsingin rautatieaseman tungoksesta Kaivokadun yli, matkalla Aleksanterinkadulle. Lähellä City-käytävään johtavia lasiovia on Kaivokadun jalkakäytävällä parkissa valkoinen pakettiauto, joka näyttää remppamiesten tukikohdalta. Pakun kojelaudalla istuu valkoinen pehmolelu. Pupu.  
Kun olen sujutellut lasiovien suojaaman kauppapuotialueen läpi City-käytävän ensimmäiselle aukiolle, kohtaan ensimmäisen remonttiaitapupun; muovi- ja vanerisuojausten takana laitetaan paikkoja kuntoon. Olen aiemmin viilettänyt jänöjussien ohi junalle tai sieltä pois niin, että katseeni on malttanut pysähtyä vain yhteen pitkäkorvaan kerrallaan. Nyt hidastan ja suon aikaa jokaiselle niistä. Tuimailmeinen satelliittipupu sekä lähettää että vastaanottaa. Tarkkana kuin porkkana.
Working Class Hare, Työväenluokan Jänis. Tai hyvin vapaasti väännettynä kenties Ollaan sankarijäniksiä kaikki kun oikein silmiin katsotaan? Sillä John Lennon lauloi: A working class hero is something to be. Hakku heiluu.
Ahkeran jänön sopii pitää tauko, jolloin lasketaan lakki päästä ja otetaan eväsporkkana rasiasta.
Entä oletko koskaan nähnyt, kun pupu poraa? City-käytävällä sekin on mahdollista, tosin vain still-kuvana. Ja ainakin täällä voi kuulla ihan oikeaa poraamista! Onkohan remonttia tekevän firman nimi Remonttipuput? Ehkä ei. Kiitos taiteilijoille eli Pia Parjanen-Aaltonen, Aija Lepoluoto, Inna Pääkkönen, Katriina Kaija ja Annukka Mäkijärvi. Saitte minut pysähtymään, töiden ääreen.

Kommentit

  1. Hurmioitunut6.3.2013 klo 8.26

    Mielettömän kiva remppaseinäidea! Kyllä tuommoisia mieluummin katselee kuin tavallista vaneriseinää. Taiteilijoistakin varmasti kiva päästä tekemään tuollaisia pikkuprojekteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upe Nykänen6.3.2013 klo 20.35

      Juuri niin! Tätä ideaa soisi sovellettavan aina remonttityömailla, ohikulkijoiden iloksi. Jyväskylästä en viime ajoilta muista muuta kuin sen, että Kunnallistalon rempan aikaan Vapaudenkadun puolen aidassa oli tyylikkäästi kuvia ja tarinaa talosta.

      Poista
  2. Unknown20.9.2013 klo 9.08

    Kiitoksia paljon positiivisesta postauksesta! Mukava kuulla että tehty taideteos miellytti ja pysäytti kiireen keskellä. Saimme aikoinaan paljon kannustusta ohikulkijoilta kun teimme kyseistä teosta, ja tämän tekstin yllättävä löytyminen oli hyvin mieluisa tapaus kaikille.

    Pienenä detaljina voinen kertoa että dokumentoidessamme tuota työtä sen valmistumisen jälkeen huomasimme, että työmiehet olivat kunnioittaneet teosta poistaessaan yhden pömpelin seinästä (olimme maalanneet senkin päälle abstrakteja kuvioita), ja laittaneet siitä saadut vanerit takaisin paikoilleen sangen vaikuttavaan sommitelmaan. Pisteet kotiin heille siitä.

    Lisäksi yksi jäsenistä sai tuossa viime kesänä tilauksen toteuttaa omassa kesätyöpaikassaan vastaavanlaisen kuvaelman pienemmässä mittakaavassa, joten yksi työ voi parhaimmillaan poikia lisää töitä.

    Tässä on vielä muutama linkki, joissa löytyy lisää juttua asiasta (sekä omani että Annukan blogi, ja sitten Spondan oma uutiskirje):

    http://mintblack.blogspot.fi/2012/11/something-from-last-friday.html

    http://blackandwhaaat.blogspot.fi/2013/03/citycenterin-pupuseina-working-class.html

    http://www.sponda.fi/fi/tilatjapalvelut/asiakastarinoita/tyomaajaniksetpiristivatcitycenterissa/Sivut/tyomaajanikset.aspx

    Kiitos paljon tästä kirjoituksesta, on hienoa kuulla, että tavoitteemme kaupunkitilan elävöittämiseksi ja ihmisten piristämiseksi onnistui näinkin hyvin!

    t. Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upe Nykänen20.9.2013 klo 19.43

      Kiitos sinulle ja taiteilijakollegoillesi. Toivottavasti saatte jatkoa tällaisille arjen keskelle tuleville taideprojekteille!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Julkaistu
Kuva
Eilisen kova tuuli on laantunut, tilalla on tasaisesti pisaroiva sade. Kömmin ulos makuupussista ja laavusta ja tyydyn valmistamaan aamiaisen trangialla; Kaunisjärvi on harmaa ja levollinen. Saan vain aavistuksen mahtavan kirkasvetisen Kaunisjärven viehkeydestä, kun katson sen aaltojen poimuttamaa, tasaista hiekkapohjaa. Miltä mäntykankaan keskellä sijaitsevalla järvellä näyttääkään auringonpaisteessa? Sonnustaudun sadeasuun, nostan rinkan selkääni ja kävelen takaisin hiekkatielle, jota pitkin tämän päivän Susitaival alkaa. Päässäni laulaa kävelyrytmiä edelleen Juicen Ilomantsi , kuten edellisinä päivinä... Kangasmaaston jälkeen ylitän lankkusiltaa pitkin kapean uoman ja säikäytän vesilinnun tiehensä, astelen jälleen välillä suomaisemissa, kunnes saavun mitä vehreimmälle harjanteelle lampien väliin. Vaikka sataa edelleen, lähes häikäistyn alkukesän viherloiston kirkkaudesta. Pisarat ropsahtelevat polkua ympäröivien lampien pintaan. Joutsenpariskunta lepäilee mättäiden suoj
Lue lisää »

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Julkaistu
Kuva
Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
Lue lisää »

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi

Julkaistu
Kuva
Kun saavuin Kilpisjärvelle aurinkoisen ajomatkan jälkeen, huilasin hetken, mutta sitten tuntui, että edes vähän happea pitää haukata ennen iltaa. Tutkailin Kilpisjärven luontokeskukselta parilla eurolla ostamaani kesäreittikarttaa ja siitä löytyi juuri sopiva vasta-alkajan pienkävelykohde, Salmivaara . Reitin pituus lähtöpaikalta tien varresta on 1,2 km yhteen suuntaan ja majapaikastani matkaa oli alle kilometri lisää. Ihan sopivasti siis. Vaikka Saana oli somasti tien toisella puolen, tiesin että se polku veisi reippaasti enemmän aikaa. Tunnustan tietämättömyyteni: en ollut ennen kuullut Salmivaarasta (585 m). Olen yleisesti ottaen aika nolla Lapin-tietämykseni osalta, sillä en ole täällä juurikaan rampannut suksilla, saati vaeltamassa. Niinpä käsivarren maisemissa kaikki on minulle uutta.  Kesäreittikartassa ei ole korkeuskäyriä, vaan korkeuseroista valaistaan lähinnä harmaan sävyillä. Salmivaara oli siinä kartassa merkattu näköalapaikaksi, mutta en tietenkään pöpperöi
Lue lisää »