Siirry pääsisältöön

Karlstad

Pörheä auringonkukka tervehtii minua aamukävelyllä. Miten siihen mahtuukaan noin paljon terälehtiä? Mietin, millä puolella kävelytietä minun pitäisi oikein kävellä, kun sekä vastaantulevat pyöräilijät että kävelijät tuntuvat viihtyvän samalla kuin minä... Tämä on Karlstad, Ruotsin aurinkoisimmaksikin sanottu jokisuiston kaupunki,  hienossa paikassa Vänern-järven äärellä.

Toriaukion laidalla Nils Ferlinin veistos on sekin kuin liikkeessä. Vaan tämä rautapöytä ei hevin järky, eikä kulmalle "unohtunut" pullo lähde kovallakaan repimisellä ohikulkijan matkaan.
Ilta. Kadulle on pudonnut kastanjoita. Linnut pitävät elämää vielä putoamattomien lehvien suojissa. Ohitan periruotsalaisen somia ja värikkäitä rakennuksia, niin vanhoja upeita kivitaloja kuin perinteisiä omakotitaloja omenapuineen ja auringonkukkineen. Kanavalla ei liiku nyt veneitä, mutta satamalaiturit ovat vielä paatteja täynnä.
Sola, aurinkoinen karlstadilainen tarjoilijatar, on ikuistettu veistokseen Stadshotelletin tuntumassa. Kävelen Klarälven-joen rantaa kohti Värmlannin museon puistoa.
 Hämäränhyssyyn käyvässä puistossa valaistu portti vie ajatukset kauas Aasiaan. Portin takana välkkyy täydellisen tyyni vesiallas, pinnalla pudonneita lehtiä. Muista nyt, ollaan Värmlannissa! Tänne päin asettui muinoin aika lailla metsäsuomalaisia, skogsfinnar. Lehtevän puiston keskellä olevan Värmlannin museon museokaupassa olisi tarjolla myös Finnskogen turistföreningin painattama 7-torpsleden-opasvihkonen, jonka avulla voisi tehdä kävelykierroksen Hedmarkin ja Värmlannin vanhojen suomalaistilojen liepeillä.

Värmlannin museon ja kirjaston välisellä kävelytiellä pyöräilijälaskuri välkyttää lukemia. Tänään iltaseitsemään mennessä fillaristeja on tiellä ollut 177. Puiston penkkejä on sijoiteltu hauskasti - ne ovat vinosti kävelytien laidassa niin, että istuskelija voi katsella sekä puistoa että ohikulkijoita. Toisin kuin yleensä, sillä normaalipuistossa saa katsella vain joko puistoa tai kävelytietä...

Museon takaseinän avarien ikkunoiden ja oviaukon yläpuolella on kivilaattoihin kaiverrettuja ajatelmia. Hädin tuskin erotan tekstit pimeässä. Tuhatjalkaiselle lausuttu viehättää eniten...
Hej, tusenfotig!
Hur kan du hålla reda på så många ben?
Jag snubblar ju ibland
fast jag bara har två.
- Maj Bylock-
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas
6 kommenttia
Lue lisää

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös
5 kommenttia
Lue lisää

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
9 kommenttia
Lue lisää

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva
14 kommenttia
Lue lisää

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la
Lähetä kommentti
Lue lisää