Siirry pääsisältöön

Tamperekoodia

Tampereen rautatieaseman vastapäisen Scandic-hotellin ikkunassa on iso juliste, jossa on kuva Kimmo Kaivannon Love Out -teoksesta. Mistä on kyse? Aamulehden ja Tampereen taidemuseoiden yhteistyössä tuottamasta taidekävelyn mahdollistamasta Tamperekoodi-julistesarjasta, jonka teokset on ripoteltu kaupungin keskustaan. Julisteita on yhteensä 12, teemana rakkauden eri muodot. Ainakin yhteistyökumppaneiden tiloista saa mukaan teosten sijainnit näyttävän kartan, johon voi myös kerätä kunkin julisteen kilpailukysymysten vastauksista koodikirjaimet ja osallistua sitten netissä kilpailuun. Kooditaide on nähtävissä 7.11.2010 saakka.

Julisteissa myös kerrotaan teoksista ja taiteilijasta lyhyesti ja haastetaan miettimään kutakin teosta. Sitten on aika pähkiä vastaus julisteen kysymykseen ja poimia vastauksesta oikea kirjain koodikirjainlauseeseen. Näyttää kuvajaisen?

Iltakävely johdattaa parin taideikkunavisiitin jälkeen Tammerkosken toiselle puolelle. Reitti kiertää niin yritysten kuin kaupungin virastotalon ja kirjaston ikkunoiden kautta. Taiteilijoiden joukossa ovat esim. Inari Krohn, Hannu Riikonen, Osmo Rauhala, Tiina Heiska ja Esa Riippa. Jaahas, Anttilan ikkunassa komeilevan Esko Männikön Savukoski-valokuvan julisteeseen on lipsahtanut Männikölle etunimeksi myös Esa...
Kirjaston seinässä Tamperekoodi-julisteena on Jani Hännisen teos Never Look Back. Julisteessa pyydetään tutkimaan teoksessa esiintyviä esineitä. Tuossa on sitä ja tätä....Mutta kun kysymyksessä tiedustellaan, mikä osoittaa suunnan vasemmassa yläkulmassa, olen ymmälläni. Tuossahan on kokohaalari, hihat ja, ei se sana mahdu...Ai siis... No hyvä on, ehkä katsoin Hieman Eri Tavalla!
Tampereella riittäisi taidetta enemmänkin kävelyseuraksi. Ohitan taideteoksella komistetun sähkökaapin, jonka kyljessä kerrotaan että jakokaapeissa on ydinkeskustan alueella 15 teosta. Onkohan niistä karttaa?

Kun olen ohittamassa Koskipuistoa Tammerkosken partaalla, houkuttelevat pimentyneen illan valot, ilmassa liitelevät elävät tulet luokseen. Kolmen hengen liekkiryhmä treenaa keltaisten lehtien peittämällä nurmikolla tulikepeillään upeita temppuja. Hätäkeskus tietää, että tässä vain harjoitellaan turvallisesti. Yksi treenaaja mainitsee nurmikolla istuvalle katsojalle, että miettii pitäisikö lähteä Jyväskylän keskustaan jonain viikonloppuna tekemään yöllä temppuja. Sehän sopisi hyvin Valon kaupungiksi profiloitumaan pyrkivälle Jyväskylälle...

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la